Artikkeleita Renkaankierrätys-lehdessä
Apila tietää, mitä kumi kestää
Hyötykäyttö: Apila Group on kiertotalouden asiantuntijayritys, jonka asiakkaita yhdistää tarve nopealle ja luotettavalle tiedolle erilaisten materiaalien mahdollisuuksista. Suomen Rengaskierrätyksen ja Apilan yhteinen tutkimusmatka rengaskumin parissa on vienyt rengasleikkeen hyödyntämisestä kotimaisen valmiin uusiomateriaalin tuottamiseen teollisuuden tarpeisiin.
Tie kaartaa, tehdään käännös, ajetaan suoraan ja käännytään. Sitten sama juttu uudestaan.
”Ei uskoisi, että olemme tulleet Joensuun keskustasta vasta sen reilut 10 kilometriä”, Mervi Matilainen sanoo.
Matilainen työskentelee Apila Groupin eli tuttavallisemmin Apilan toimitusjohtajana. Ennen kuin mennään Apilaan sen tarkemmin, avataan kuitenkin suuri nosto-ovi yrityksen Lehmossa toimivaan laboratorio- ja testikeskukseen. Sen takana Ilpo Mustonen työskentelee venytyskoneen parissa ja selvittää, mitä rengaskumi kestää.
”Ala kirjoittaa. Sana on pitkä”, Mustonen nauraa.
Niin on. Mustosen titteli on laboratoriopalveluasiantuntija.
Tärkeä osa Apilan ja Mustosen työtä on tutkia, miten erilaiset materiaalit sekä niistä sekoittamalla valmistetut uusiomateriaalit käyttäytyvät ja kestävät. Materiaalien ymmärtäminen on kiertotalouden elinehto, jotta jätteestä voidaan jalostaa teollisuudelle toimivaa ja tasalaatuista uusioraaka-ainetta.
Mustonen on virittänyt venytyskoneeseen testipalan, jossa on noin puolet muovia ja puolet vanhaa autonrengasta. Kun kone on venyttänyt palaa riittävän kauan, se napsahtaa poikki. Näyttö kertoo, että kuminen kappale on venynyt 18,73 prosenttia, ennen kuin se on napsahtanut poikki.
”Emme kuitenkaan katso vain absoluuttista kestävyyttä, vaan ennemminkin meitä kiinnostaa se, kuinka paljon materiaalia voi venyttää niin, että se vielä palautuu takaisin muotoonsa. Tämä kertoo, mitä siitä voidaan valmistaa”, Mustonen sanoo.
Apilan aikana kiertotalous tuli jäädäkseen
Apilassa on toimittu kiertotalouden kysymysten parissa vuodesta 2009. Näin sanominen on tosin hieman anakronistista, historiaa vääristelevää.
”Kun aloitimme, ei kiertotaloutta vielä terminä edes ollut olemassa. Puhuttiin jätteistä, sivuvirroista, päästöjen hallinasta ja kaatopaikkahallinasta. Nyt yritykset haluavat kestävämpiä ratkaisuja, etsivät kierrätettävyyttä tuotteisiinsa ja näkevät materiaalilla arvoa ”, Matilainen huomauttaa.
Reilussa kymmenessä vuodessa kiertotaloudesta on tullut osa jokapäiväistä liiketoiminta-ajattelua. Useimmiten kun Apilassa puhelin soi, asiakasyritys tarvitsee vastauksen tai suunnitelman uuden materiaalin suunnittelemiseksi tai kokeilemiseksi. Kyse voi olla uusiomateriaalin hyödyntämisestä sellaisenaan, tai sitten jo olemassa oleva tuote halutaan päivittää aiempaa ympäristöystävällisemmäksi uuden materiaalin avulla.
Apila tekee selvitys- ja tuotekehitystyön, joka on kiertotalouden innovoinnille välttämätöntä, mutta johon harvalla yrityksellä on omia resursseja.
”Asiakkaalle on tärkeää nähdä nopeasti vihreää tai punaista valoa, jotta liiketoimintaa voi kehittää joutuisasti. Usein asiakkaamme lähestyy meitä pienellä yksittäisellä ongelmalla, jonka ratkaisemisesta alkaa laajempi yhteistyö”, Matilainen kertoo.
Renkaan hyötykäyttö kehittyy nollasta sataan
Suomen Rengaskierrätys on ollut Apilan asiakkaana yli kymmenen vuotta. Apilalle kyseessä on strateginen kumppanuus, Matilainen sanoo. Kehitetään yhdessä uusia innovaatioita, ja molemmat hyötyvät. Samaa mieltä on Apilan kantaviin voimiin kuuluva palvelujohtaja Pirjo Rinnepelto, joka on työskennellyt renkaan parissa yhteistyön alkumetreiltä lähtien.
”Kun aloitimme, rengasta käytettiin Suomessa vasta vain maanrakennuksessa. Vuosien varrella olemme oppineet renkaasta paljon, ja sen avulla on opittu valmistamaan esimerkiksi vesien puhdistus- ja suodatusjärjestelmiä”, Rinnepelto sanoo.
Vuonna 2023 Rengaskierrätys avaa uuden sukupolven kiertotalouslaitoksen Lopelle. Se nostaa hyötykäytön uudelle tasolle, sillä laitos kykenee tuottamaan renkaasta uusiokumia. Sen avulla voidaan korvata merkittävä osa erilaisissa muovi- ja kumituotteissa käytetystä neitseellisestä eli luonnonkumista. Rinnepelto näyttää Apilan valmistamaa proto-salkkua.
”Tämä on varmaan merkittävin saavutuksemme renkaan parissa, sillä nyt kykenemme jo hyödyntämään sitä uusiomateriaalina oikeissa tuotteissa.”
Salkun uumenista löytyy esimerkiksi suojus kuorma-auton moottoriin ja pala vaahtomaista eristekumia, joissa on iso osa rengasta mukana. Samalla tavalla voidaan valmistaa esimerkiksi pulkkia, kuormalavoja tai veneilyvarusteita.
”Uusiomateriaali ei sovi aivan jokaiseen tuotteeseen, mutta sillä on järkevää korvata luonnon materiaalia aina, kun se vain on mahdollista”, Rinnepelto tiivistää.
Ilpo tuntee renkaat kuin räpsän
Ilpo Mustonen on tutkinut renkaita sen verran monet vuodet, että tuntee ne jo melkein paremmin kuin pesäpallon. Se on paljon sanottu, sillä Mustosen työskennellessä Joensuun mailan toiminnanjohtajana mestaruuspokaali matkasi Joensuuhun kaksi kertaa vuosina 2018 ja 2019.
”Kun metallit ja kankaat on otettu pois, rengas on aika hyvää uusiomateriaalia. Monella on kuva renkaasta isona kiekkona tai korkeintaan revittynä kämmenenkokoiseksi leikkeeksi, mutta käsiteltynä rengaskumi sopii moneen tarkoitukseen”, Mustonen sanoo.
Kokemus rengasmateriaalin ominaisuuksista on Apilassa karttunut vuosien aikana. Kuluneen talven ajan vanhaa pohjatietoa on sovellettu siihen, miten rengaskumi soveltuu tasalaatuiseksi uusiomateriaaliksi valmistavan teollisuuden resepteihin.
”Kokeissa se on seostunut hyvin, ja helposti puoletkin seoksen painosta voi olla rengaskumia, mikä on kierrättämisen näkökulmasta merkittävä määrä. Yrityksille tämä merkitsee mahdollisuutta korvata neitseellistä raaka-ainetta kotimaisella uusioraaka-aineella, jonka saatavuus on hyvää ja tasaista”, Mustonen sanoo.
Näkökulma: Paras aika aloittaa on nyt
Samaan aikaan kun Lopella on aloitettu kiertotalouslaitoksen maanrakennustöitä, Apila Groupin toimitiloissa Joensuun kupeessa sijaitsevassa Lehmossa, on aloitettu prototyyppien valmistaminen rengasmateriaalista.
”Autamme heti alkuvaiheessa määrittelemään materiaalin laadun. Näin kiertotalouslaitokselta tulee varmasti sellaista tavaraa, jolla on kysyntää raaka-ainemarkkinoilla”, Apilan palvelujohtaja Pirjo Rinnepelto sanoo.
Tuotekehityksen ohessa suomalainen kumi- ja muoviteollisuus on tullut Apilalle tutuksi. Vastaanotto teollisuuden päässä uusiokumille on ollut innostunutta – ellei kritiikiksi sitten lasketa kohteliasta tiedustelua siitä, miksi uusiokumia ei ole saatu markkinoille jo aikaisemmin.
”Kysyntää on, ja haluammekin saada asiakasyritykset mukaan heti alkuvaiheessa, sillä kyse on kokonaan uuden materiaalin hyödyntämisestä. Mitä aikaisemmin yritykset astuvat mukaan, sitä paremmin voimme säätää kiertotalouslaitosta heidän tarpeidensa mukaan.”
Apilassa on tehty paljon työtä uusiokumin käyttökohteiden kartoittamiseksi. Rinnepelto kuitenkin painottaa, ettei viisaus asu yhdessä tai edes muutamassa päässä.
”Yrityksillä itsellään on paras käsitys sitä, mitä ne tarvitsevat, ja me taas voimme nyt tarjota vaihtoehdon, jota ennen ei ole ollut. Toivomme, että kumia hyödyntävät yritykset ottavat meihin rohkeasti yhteyttä ja pääsemme etsimään parhaita vaihtoehtoja yhdessä.”
Apila
- Perustettu 2006, toiminut kiertotalouden parissa vuodesta 2009.
- Yrityksellä on laboratorio- ja testikeskus Kontiolahden Lehmossa sekä ympäristö- ja vastuullisuusosaamiseen erikoistunut toimisto Lappeenrannassa
- Apila palvelee eri alojen yrityksiä. Pienimmillään kyse on yksitäisestä ratkaisusta, laajimmillaan koko tuotesuunnittelusta laadulliseen tuotteistamiseen asti.
- Apilassa työskentelee 11 henkilöä
- Vuonna 2021 yrityksen liikevaihto oli noin 790 000 euroa.
Juho Paavola