Artikkeleita Renkaankierrätys-lehdessä
Jätteetön talous on tulevaisuuden elinehto
Kiertotalous: Etämyynnin kierrätysvelvoitteet ja yhä tehokkaamman kiertotalousjärjestelmän luominen puhuttivat eniten kolmatta kertaa järjestetyssä tuottajavastuuiltapäivässä
Näin luonnehtii europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (EPP) kasvavaa verkkokauppaa. Siinä yhä useammin Suomeen hankitaan ulkomailta halpoja tuotteita, joilla on lyhyt käyttöikä ja jotka rasittavat niin ympäristöä kuin kierrätysjärjestelmääkin.
”Ei se homma pelitä, jos ei luonnon resursseja oteta huomioon”, Pietikäinen jatkaa.
Nykyisen kaltaisella kuluttamisella maapallon kantokyky ei yksinkertaisesti kestä.
”Tällä menolla tarvitsemme 2040 mennessä neljä maapalloa, mutta se ei ole mahdollista.”
Pietikäisen mielestä ainoa mahdollisuus siirtyminen toimivaan kiertotalouteen, jossa jätettä ei synny ja missä lähestulkoon kaikki raaka-aineet opitaan käyttämään uudelleen. Ei riitä, että puuhastellaan ja tehdään jotakin pikkuisen paremmin.
”Jos meidän on tuotettava hyvinvointimme kymmenesosalla nykyresursseista, se tarkoittaa, että meidän on suunniteltava jäte pois niistä tuotteista.”
Tuotteita ei enää voi suunnitella niin, että ne päätyvät kolmen vuoden käytön jälkeen romuksi.
”Tämä koskee jokaista sanomalehteä monimutkaisempaa tuotetta”, Pietikäinen tiivistää.
Uudet kävijäryhmät auttoivat yleisöennätykseen
Pietikäinen oli yksi Tampereella 1.11.2018 järjestetyn Tuottajavastuuiltapäivän pääpuhujista. Kolmatta kertaa peräkkäin järjestetyn iltapäivän järjesti Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta (TYNK). Vieraita saapui noin 150, mikä oli selvästi enemmän kuin vuosi sitten.
”Perinteisesti suurimmat osallistujaryhmät ovat sekä tuottajat eli tuottajayhteisöjen jäsenet että ympäristö- ja jätehuollon ammattilaiset. Tällä kertaa uutena oli mukana myös muutaman viestintä- ja suunnittelutoimiston edustaja. Ilahduttavaa oli huomata, että yrityksistä hankintaa ja jopa maahantuontia oli edustettuna”, TYNK:n pääsihteeri Eija Jokela kertoo.
Suomen Rengaskierrätys Oy:n tavoin TYNK:iin kuuluu 13 Suomen 17:sta tuottajayhteisöstä. Ne eroavat toisistaan suuresti kerättävän materiaalin monimuotoisuuden vuoksi. Yhteisenä tavoitteena on työ yhä toimivamman kunnioittavamman kiertotalouden kehittämiseksi, yhteisenä haasteena puolestaan suomalaisten kierrätysvelvoitteiden ulottaminen myös verkossa toimiviin ulkomaiden etäkauppiaisiin. Nykyisin he eivät osallistu suurimmaksi osaksi kierrätyksen kustannuksiin lainkaan. Jokela näkee silti valoa tunnelin päässä.
”Ehkä jonain päivänä meillä on säätely, joka edellyttää kaikki Suomeen tuotteita myyvät tahot rekisteröitymään ja hoitamaan velvoitteensa paitsi kuluttajansuojan myös kierrätyksen ja ympäristönsuojelun näkökulmasta.”
Nettikauppa vaatii kuluttajalta vastuullisuutta
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin tuoteyksikön johtaja Tuiri Kerttula loi terävän katsauksen etäkaupan ongelmiin. Suomalaiset käyttävät nykyisellään noin 4,6 miljardia euroa vuodessa verkko-ostoksiin.
”Yhä enemmän tavaraa ostetaan ennen kaikkea kaukomaiden halpakaupoista”, Kerttula tiivisti.
Kun kierrätysalalla esiin nousevat erityisesti ulkomaisen verkkokaupan laiminlyömät kierrätysmaksut, Kerttula lähestyi asiaa ennen kaikkea tuoteturvallisuuden näkökulmasta. Huonon kaupan seurauksena tavara lentää roskiin, mutta pahimmillaan hämärän alkuperän tuote on uhka käyttäjän terveydelle.
Tukesin tekemässä valvontahankkeessa tilatut tuotteet eivät täyttäneet EU-alueen turvallisuusvaatimuksia, niissä ei ollut tuotemerkintöjä tai ne eivät sisältäneet oikeita ainesosia. Sen sijaan esiin on noussut palovaarallisia materiaaleja ja komponentteja sekä terveydelle haitallisia kemikaaleja. Käytön lisäksi tämä aiheuttaa ongelmia myös tuotteiden kierrättämisessä.
”Siksi kuluttajalta vaaditaan aivan erilaista vastuullisuuta ja osaamista kuin aikaisemmin.”
Valtuutettu edustaja ehkä myös etä-myyntiin
Tuottajayhteisöjen näkökulmasta etäkaupan keskeinen ongelma on niin sanottu vapaamatkustaminen. Etämyyjät eli ulkomaalaiset verkkokauppiaat eivät ole velvoitettuja nykylain mukaan osallistumaan tuotteidensa sisältämien materiaalien kierrätysmaksuihin Suomessa. Silloin muut ja viime kädessä suomalaisten kauppojen asiakkaat maksavat kulut heidän puolestaan.
Ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Tarja-Riitta Blauberg piti katsauksen EU:n jätesäädöspakettiin. Vaikka kysymys on vaikea, hän näkee valoa tunnelin päässä. SER- eli sähkö- ja elektroniikkaromun kaupassa ulkomaisilla yrityksillä on jo nykyisin mahdollisuus nimetä edustaja, joka vastaa kierrätysvelvollisuuksista Suomessa.
Lakipaketin myötä tämä on tulossa mahdolliseksi myös muille tuottajavastuualoille.
”Etä-kauppa on ongelma, joka on havaittu EU- ja kansainvälisellä tasolla. Valtuutettu edustaja on ensimmäisiä yrityksiä ongelman ratkaisemiseksi”, Blauberg sanoo.
Jätepaketti pistää sopimuksia uusiksi
Asianajotoimisto Merkurius Oy:tä edustavalla asianajaja Annukka Lagerstamilla on pitkä kokemus erilaisista ympäristöjuridiikan tehtävistä. Puheenvuorossaan hän katsoi EU:n jätesäädöspakettia ennen kaikkea asiakkaidensa eli yritysten näkökulmasta.
”Kiertotalousajattelu vahvistuu, ja se näkyy direktiiveissä”, Lagerstam sanoi.
Se tarkoittaa esimerkiksi erilliskeräyksen järjestämistä vaarallisille kotitalousjätteille sekä tekstiileille mutta myös osin tuottajavastuun harmonisointia unionin alueella. Maailmanlaajuisesti EU-tason suunnitelmissa siintää ajatus olla globaalin jätehuollon edelläkävijä. Se puolestaan merkitsee toimia jätteen synnyn ehkäisyn, resurssien tehokkaamman käytön ja materiaalikierrätyksen tehostamiseksi.
”Ajatuksena on myös se, että EU olisi vähemmän riippuvainen raaka-aineiden tuonnista”, Lagerstam huomautti.
Tuottajayhteisöille ja arvoketjun yrityksille muuttuva EU-lainsäädäntö merkitsee Lagerstamin mukaan mm. sitä, että moni yhteistyösopimus joudutaan avaamaan ja katsomaan vastuita ja muita sopimusehtoja uudelleen.
Katse tulevaisuuteen, ensi vuonna uudestaan
Tuottajavastuuiltapäivän palautteen perusteella Eija Jokela uskoo, että tuottajavastuuiltapäivä järjestetään myös vuoden kuluttua syksyllä. Kiinnostus tuottajavastuuseen on vain kasvussa. Osin tämä johtuu siitä, että myös kiertotalous ja kierrätysvelvoitteet eri muodoissaan ovat tulleet yhä useamman työtehtävän arkeen.
”Tapahtumalle on selvästi tilaus ja se tuntuu lunastaneen oman asemansa lukuisten aihetta hipovien seminaarien rinnalla”, Jokela näkee.
Jokelan mukaan tuottajavastuuiltapäivän tapaiset ammattilaistapahtumat ovat tärkeitä jo pelkästään siksi, että juuri nyt kiertotalousalalla tapahtuu paljon kehitystä ja lainsäädäntöä.
”Voikin olla, että ensi vuonna keskitymme teemana juuri vahvasti tulevaisuuteen ja uusiin säädöksiin”, Jokela summaa.
Kolme kysymystä Tuottajavastuuiltapäivästä
1. Mitä tuottajavastuuiltapäivästä jäi päällimmäisenä mieleesi?
2. Kiertotalous on kovassa nosteessa. Mikä on mielestäsi kiertotalouden suurin haaste?
3. Ympäristö ei kestä nykymuotoista kulutusta. Kuinka optimistinen olet?
Vesa Soini
Toimitusjohtaja, Suomen Uusiomuovi Oy
1. Tuottajayhteisöt toimivat keskenään hyvinkin erilaisten asioiden kanssa, vaikka taustalla ovat yhteiset säädökset tuottajavastuusta. Samalla on helppo huomata se, että tuottajavastuu on ainoa tapa viedä asiat siihen pisteeseen, että tuottajat alkavat miettiä koko ketjua. Viime kädessä he vastaavat siitä, että tuotetta voi myöhemmin kierrättää.
2. Niin, mikä kiertotaloudessa on uutta? Tarvehan kiertotaloudelle synty vasta 1950-luvun jälkeen, kun aikaisemmin koko maailma eli lähestulkoon luontaisesti kiertotaloudessa. Ei tehty tuotteita joiden käyttöikä on kaksi vuotta. Maapallo ja ilmasto eivät kestä nykymenoa, ja ehkä kiertotaloitta ja muotitrendejä oleellisempaa onkin katsoa niiden taakse ja miettiä, teemmekö oikeasti tehokkaita toimia maailman pelastamiseksi?
3. En oikein. En usko, että kykenemme pysäyttämään maapallon lämpenemisen 1,5 asteeseen. Tosin siinä vaiheessa tilanne on lopulta niin paha, että ”trumppienkin” on pakko alkaa ottaa ilmasto tosissaan.
Tiina Vyyryläinen
Juristi, Päivittäistavarakauppa Ry
1. Kiertotalouden merkitys kasvaa ja tuottajavastuun merkitys vain voimistuu yhteiskunnallisessa keskustelussa. Samalla olen huomannut, että tuottajavastuu on suurelle yleisölle hieman huonosti tunnettu asia, vaikka kuluttajahan kierrätyksestä aina lopulta maksaa. Kaupan alalle tuottajavastuusta viestiminen on tärkeä asia, sillä asiakkaat ovat jatkuvasti yhä ympäristötietoisempia ja osaavat myös kysyä kierrätettävyydestä entistä paremmin.
2. Kaupan näkökulmasta kiertotalouden suurin haaste on se, että kysymykset eivät koske vain meitä täällä, vaan ne ovat globaaleja. Hyvä esimerkki ovat kasvavan verkkokaupan eli etä-myynnin kysymykset. Suomessa meillä on jo paljon hienoa ja ympäristön kannalta toimivaa eko-designia, mutta samalla tänne tilataan Kauko-Idästä tavaraa, josta emme tiedä, mitä se sisältää ja miten sitä voi kierrättää.
3. Olen ikuinen optimisti! Pienten lasten äitinä haluan ajatella, että keksimme ongelmiin kyllä ratkaisuja. Se tosin voi vaatia meiltä radikaaleja muutoksia omiin kulutus- ja toimintatapoihimme.
Riku Eksymä
Toimitusjohtaja, Suomen Kiertovoima ry – KIVO
1. Päällimmäisenä mieleeni jäi se, kuinka suuressa myllerryksessä koko maailma on. Sen pelastaminen vaatii kaikilta kovasti hommia. Hyvien tuloksien saavuttaminen ympäristön suojelussa ja maailman kestokyvyn säilyttämisessä onnistuu vain toimimalla vastuullisesti ja tekemällä yhteistyötä.
2. Kiertotaloudessa on nähtävissä perinteinen ”muna vain kana ensin” -ongelma. Vaatimuksia osataan jo esittää paljon kiertotalouden tehostamiseksi, mutta välillä kuitenkin keinovalikoimamme on vielä rajallinen. Samalla on huomattava, että vaikka vapaaehtoisuus on useimmiten hyvästä, kiertotalouden innovaatioiden tueksi tarvitaan myös fiksua lainsäädäntöä.
3. Olen optimisti. Jos kykenemme luomaan Suomessa fiksuja ja toimivia järjestelmiä ja viemään niitä maihin, missä ongelmat ovat isommassa mittakaavassa, voimme saada nopeasti paljonkin aikaan. Optimismini kuitenkin edellyttää sitä, että saamme rattaat pyörimää nopeasti!