Artikkeleita Renkaankierrätys-lehdessä
Kertakäyttökulttuuri tekee tyhjäksi miljardien vuosien työn
Tuottajavastuu: Jätteet ovat niin arvokasta materiaalia, että niiden laittomassa kaupassa liikkuu yhtä paljon rahaa kuin huumausainerikollisuudessa. Silti olemme valmiita heittämään hukkaan kahdessa vuodessa puhelimemme mukana metallit, joita luonto on kypsytellyt maan uumenissa miljardeja vuosia. Tarvitaan uutta ajattelua sekä toimivaa tuottajavastuujärjestelmää, jotta jäterikollisuus ja kertakäyttökulttuuri saadaan kuriin.
Kun lavalle astuu geologi, kellot on syytä pistää syrjään.
”Meille geologeille aika ei ole ongelma, päinvastoin. Pyörittelemme vuosimiljoonia samalla sukkeluudella kuin poliitikot vuosibudjetteja", erikoisasiantuntija Toni Eerola Geologian Tutkimuskeskuksesta sanoo.
Vaikka on jo myöhäinen iltapäivä, sutkautus saa täyden salin nauramaan. Eerolan sana on kepeä, mutta asia painava. Maapallo ei kestä nykyistä mineraalien hyödyntämistahtia.
”Akkujen ja digitalisaation tarvitsemat alkuaineet ovat syntyneet alkuräjähdyksessä ja saavuttaneet louhittavan muotonsa viimeisten noin 2 – 3 miljardin vuoden aikana”, Eerola tarinoi.
Se on maapallon luonnollista toimintaa. Epäluonnollista sen sijaan on tapamme käyttää mineraaleja. Esimerkiksi älytelevision käyttöikä on viidestä kymmeneen vuotta, älypuhelimen vain kahdesta neljään vuotta. Eerolan mielestä siinä ei yksinkertaisesti ole järkeä, että miljardeja vuosia sitten syntynyt metalli päätyy kahdessa vuodessa jätteeksi.
"Yksi ongelma on siinä, että kaikki haluavat käyttää älylaitteita. Harva kuitenkaan haluaa kovin lähelle kaivosta, josta niihin välttämättömiä metalleja kaivettaisiin", Eerola sanoo.
Kiertotaloudesta on tullut huoltovarmuuskysymys
Eerola oli yksi kymmenestä kiertotalous- ja ympäristöalan asiantuntijasta, jotka saapuivat esiintymään Tampere-taloon perinteisessä Tuottajavastuuiltapäivässä. Sen järjestää Tuottajayhteisöjen Neuvottelukunta (TYNK), johon kuuluu Suomen Rengaskierrätys Oy:n lisäksi 12 muuta oman alansa tuottajayhteisöä.
Eri materiaalien keräys on Suomessa toiminut tehokkaasti koko 2000-luvun. Niin jätteen keräämisestä kuin perustason kierrätyksestäkin on tullut tuottajayhteisöille perustyötä. Käytännössä kaikki tuottajayhteisöt miettivätkin nyt sitä, miten oman alan tuotteisiin kerran louhitut mineraalit ja kerran tuotetut raaka-aineet kyetään hyödyntämään uusiomateriaalina entistä paremmin.
"Neitseellisen raaka-aineen vähentäminen on ympäristö- ja talouskysymys, mutta koronan, Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan ja näitä seuranneen inflaation myötä uusiokäytöstä on tullut yhä enemmän myös huoltovarmuuskysymys", TYNK:n pääsihteeri Maija Holma sanoo.
Tuottajavastuuiltapäivä on järjestetty vuodesta 2016 lähtien. Tänä vuonna teemana oli tuottajavastuun arvo, johon pureuduttiin yhteiskunnallisen hyödyn, tuottajavastuun toteutuksen sekä edellytysten kautta. Toimittaja Riku Rantalan juontamaan tilaisuuteen saapui lähes 200 kuulijaa.
"Aihe kiinnosti ihmisiä selvästi. Yleisömäärä on kasvanut jatkuvasti. Ympäristöstä huolehtiminen ja toisaalta kiertotalouden kehittäminen on jatkuvasti tärkeämpää ja kiinnostaa jokaista yritystä" , Holma jatkaa.
Vaikea ja kallis käsittely luo pohjan rikoksille
Kun estradille kapusi Keskusrikospoliisin rikoskomisario Riku Lindqvist, hänellä oli osallistujille vain yksi toive.
”Olen käytettävissänne ja vastaan mielelläni kysymyksiin. Kunhan ne liittyvät ympäristörikoksiin, mutta perinteiset kysymykset omista parkkisakoista voisi jättää väliin”, Lindqvist aloitti.
Kun Lindqvist pääsi vauhtiin, vahingossa napatut parkkisakot muistuttivat äkkiä olevansa ongelmana pieni. Laittoman jätekaupan tuotot on arvioitu yhtä suuriksi kuin kansainvälisen huumekaupan.
"Ympäristörikollisuus on kolmanneksi suurin rikollisuuden muoto ase- ja huumerikollisuuden jälkeen. Ympäristörikollisuudesta ei ehkä kuitenkaan uutisoida yhtä paljon kuin huumekaupasta", Keskusrikospoliisin rikoskomisario Lindqvist sanoo.
Kansainvälinen poliisiorganisaatio Interpol arvioi, että vuotuiset rikoshyödyt ovat hieman laskentatavasta riippuen noin 100–281 miljardia euroa.
Ympäristörikollisuus on usein piilorikollisuutta. Mitä vaikeampaa ja myös kalliimpaa tietyn jätelajin käsittely on, sitä enemmän se voi houkutella rikollisuutta. Euroopassa tuotetusta SER-jätteestä virallisiin keräyspisteisiin päätyy vain noin 35 prosenttia. Loput kuljetetaan Euroopan ulkopuolelle, käsitellään Euroopassa laittomasti, puretaan varaosiksi tai heitetään muun jätteen mukana pois.
"Kuljetukset Euroopan unionin rajojen yli motivoivat tekijöitä väljemmän lainsäädännön ja edullisempien kustannusten vuoksi. Esimerkiksi juuri sähkö- ja elektroniikkalaitteista purettua ylijäämää päätyy usein dumpattavaksi kaatopaikoille sellaisille alueille, joissa haittoja terveydelle ja ympäristölle ei ole huomioitu", Lindqvist sanoo.
Renkaiden kiertotalouslaitokselle on selvä tarve
Suomen Rengaskierrätys rakentaa parhaillaan Lopelle omaa kiertotalouslaitosta. Ensimmäistä kertaa Suomessa kyetään jalostamaan renkaasta kotimaista uusioraaka-ainetta kumi- ja muoviteollisuuden käyttöön.
”Hankkeemme osuu hyvin yksiin sen isomman kuvan kanssa, joka Tuottajavastuuiltapäivässäkin oli esillä. Jotta maapallon kantokyky voi säilyä, meidän on kyettävä hyödyntämään jo kaivettuja raaka-aineita yhä tehokkaammin uusiokäytössä”, Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen sanoo
Rikollisuuden volyymi kertoo hyvin arvosta, joka jätteiden käsittelyssä on. Samalla Eerolan esiin nostama, nykyistä tehokkaampi materiaalien hyödyntäminen puhuu tuottajayhteisöjen puolesta.
Tuominen näkeekin, että tulevaisuudessa tuottajayhteisöt toimivat aiempaa vahvemmin linkkinä tuotteiden keräämisen ja uusiokäytön välillä.
”Tuottajayhteisöillä on paras tieto siitä, mitä tuotteita on markkinoille tuotettu. Materiaalien uusiokäyttö ei ratkaise koko kestokyvyn ongelmaa. Uusioraaka-aineita kannattaa kuitenkin hyödyntää niin paljon kuin mahdollista ja pienentää näin neitseellisiin luonnonvaroihin kohdistuvaa painetta”, Tuominen sanoo.
Tuottajavastuuiltapäivä 2022
- Tuottajavastuuiltapäivä järjestettiin kuudetta kertaa Tampere-talossa marraskuun alussa. Seuraavan kerran tapahtuma järjestetään ensi syksynä.
- Tapahtuma löytyy sosiaalisen median kanavista tunnuksella #TVIP2022.
- Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta perustettiin vuonna 2012 Suomessa toimivien tuottajayhteisöjen neuvottelufoorumiksi ja edunvalvojaksi.
- Siihen kuuluvat Suomen Rengaskierrätys Oy, Suomen Autokierrätys Oy, Akkukierrätys Pb Oy, Recser Oy, SER tuottajayhteisö ry, FLIP ry, SELT ry, European Recycling Platform (ERP), Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy, Suomen Keräystuote Oy (SKT), Suomen Palautuspakkaus Oy (PALPA), Suomen Pakkaustuottajat Oy ja Suomen Uusiomuovi Oy.
Teksti ja kuvat:
Juho Paavola