Artikkeleita Renkaankierrätys-lehdessä
Kiertotaloudessa katseen on siirryttävä kierrätyksestä järkevään valmistamiseen
Tampereella viidettä kertaa järjestetyssä Tuottajavastuuiltapäivässä eri asiantuntijoiden viesti oli selvä. Kierrätys ja uusiomateriaalit ovat tärkeä osa kiertotaloutta, mutta maapallon kestokyvyn takaamiseksi on jo suunnittelupöydällä kyettävä luomaan aiempaa kestävämpiä tuotteita.
Hyvä juontaja saa yleisönsä nauramaan, ajattelemaan ja oppimaan. Siksi matkailusarja Madventuresista tuttu toimittaja Riku Rantala sopi juontamaan maailman pelastamiseksi välttämättömän kiertotalouden tulikuumia kysymyksiä harvinaisen hyvin.
”Olen seurannut kiertotalouden toteutuksia esimerkiksi Filippiineillä ja Kambodzassa. Voin sanoa olevani ylpeä asuessani Suomessa”, Rantala sanoi.
Se oli Tampereella marraskuussa järjestetyssä Tuottajavastuuiltapäivässä hyvin sanottu. Puheenvuoroissa esiin nousivat ajankohtaiset lakikysymykset, tutkimusaiheet ja kiertotalouden innovaatiot.
Maailmaa omaa takapihaa laajemmin nähnyt Rantala sai yleisön muistamaan, että Suomessa kiertotalouden ammattilaisten tekemä työ on globaalisti katsottuna huipputasoa. Kierrätys toimii jo hyvin. Seuraavaksi yhtä hyvin toimivaksi on saatava koko kiertotalousajan tuotantojärjestelmä.
”Kierrätys on tärkeä osa kiertotaloutta, mutta yksin se ei riitä. Noin 80 prosenttia tuotteiden ympäristövaikutuksista syntyy jo suunnittelupöydällä. On tärkeää, että tuottajien vastuut ja oikeudet ovat tasapainossa,” TYNK: puheenjohtaja Liisa-Marie Stenbäck sanoo.
Tilaisuuden järjestänyt TYNK eli Tuottajayhteisöjen Neuvottelukunta TYNK on 14 Suomessa toimivan tuottajayhteisön neuvottelufoorumi ja edunvalvoja. Tuottajayhteisöt vastaavat jäsentensä puolesta siitä, että niiden myymien tuotteiden sisältämät materiaalit kerätään, kierrätetään ja hyötykäytetään Suomen lakien mukaan.
Ekomodulaatio eli keppi ja porkkana on tärkeä työkalu
Estradille noussut Suomen Ympäristökeskus SYKE:n johtaja Petrus Kautto on tutkinut paljon kiertotaloutta. Viimeisimmässä tutkimuksessa esiin nousi erityisesti kaksi, isossa kuvassa tärkeää kysymystä, jotka linkittyvät toisiinsa.
”Ei ole selvää, kuka maksaa tuottajavastuun kustannukset. Alustatalous etenee ja etäkauppa yleistyy. Se haastaa järjestelmää, sillä vapaamatkustaminen on tullut entistä helpommaksi”, Kautto sanoo.
Hän nosti puheessaan esiin EU:n jätedirektiivin. Sen ja viime kesänä uudistuneen jätelain perusteella ulkomaisella kauppiaalla on mahdollisuus asettaa kierrätysmaksuista vastaava edustaja kohdemaahan. Suuri kysymys on, kuinka hyvin globaalit kauppiaat tarttuvat mahdollisuuteen ja kuinka hyvin järjestelmää kyetään valvomaan.
”Etäkauppa on lisännyt vapaamatkustamista. Ne, jotka toimivat vastuullisesti, maksavat myös velvoitteitaan laiminlyövien etäkauppiaiden kulut, jolloin toiset saavat perusteetonta kilpailuetua”, Kautto sanoo.
Hän näkee, että pitkällä aikavälillä niin sanottu ekomodulaatio voi olla vaikuttava tapa ohjata tuotesuunnittelua. Se merkitsee sellaisten yritysten palkitsemista, joiden tuotanto arvostaa ympäristöä. Tehokas kierrätys on välttämätöntä, mutta maapallon kantokyvyn säilyttäminen edellyttää keskittymistä tuotannon alkupäähän.
”Kestävämmän tuotesuunnittelun kannustimia on kohennettava ja toisaalta kyettävä kierrätyksen loppumetreillä kohdistamaan sanktioita niille, joiden tuotteita ei ole suunniteltu kestäviksi ja korjattaviksi”, Kautto sanoo.
Rengasala kulkee kohti kierrätysmateriaaleja
Rengasalalla ollaan vastaamassa kestävän tuotannon vaateeseen. Oman esityksensä piti Suomen Michelinin avainasiakaspäällikkö Jari Havelin. Hän tuntee Michelinin urat kuin omat taskunsa, sillä hän laskee olleensa yhtiön rengasmatkalla jo 39 vuotta. Sinä aikana niin renkaiden kehitys- kuin kierrätystyökin ja hyötykäyttö ovat kehittyneet valtavasti.
”Ajattelemme niin, että ihmisten, planeetan ja tuottavuuden on kyettävä kulkemaan käsi kädessä”, Havelin sanoo.
Ranskassa päämajaansa pitävän rengasvalmistajan ohjenuorana on kestävä tuotanto. Parhaillaan Michelin kehittää käsittelyjärjestelmää, jonka avulla renkaita kyetään valmistamaan kokonaan kierrätysmateriaalista.
Menetelmä perustuu biojätteestä erotettavaan biobutadieeniin, jota muovista erotettuun ja jauhettuun styreeniin sekoittamalla saadaan synteettistä kumia. Kun tähän sekoitetaan käytöstä poistetusta renkaasta kuumentamalla erotettu kimröökki, on koossa uuteen renkaaseen tarvittava massa. Michelin arvioi käyttävänsä seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 13,5 miljoonaa tonnia kestävästi tuotettuja materiaaleja renkaiden valmistuksessa.
”Vuonna 2030 käyttämistämme materiaaleista 40 prosenttia on kestävästi tuotettuja ja vuonna 2050 koko rengas on tuotettu kestävästi”, Havelin sanoo.
Oma kiertotalouslaitos nostaa rengaskierrätyksen uudelle tasolle
Kestävyys ja raaka-aineiden uudelleen käyttäminen on suunta, johon rengasala pitkällä aikavälillä kulkee. Muutos kohti kestävyyttä muuttaa ajan oloon myös suurten rengasyhtiöden liiketoiminnan rakennetta renkaiden myymisestä kohti yhä monipuolisempien, ja osin myös kiertotalouteen pohjautuvien palveluiden tuottamista.
”Jo vuonna 2030 Michelinillä 20–30 prosenttia liikevaihdosta tulee renkaiden ja renkaisiin liittyvien palveluiden ulkopuolelta”, Havelin sanoo.
Rengasalalta oman esityksensä piti myös Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen. Hän esitteli Suomen Rengaskierrätyksen kiertotalouslaitoksen, jonka rakentaminen Lopelle alkaa vuoden 2022 alussa.
Kiertotalouslaitoksessa käytöstä poistetut autonrenkaat käsitellään eri kokoisiksi paloiksi ja jauheiksi. Niitä voidaan hyödyntää sellaisenaan tai uusiomateriaalin raaka-aineena esimerkiksi kumia tarvitsevan teollisuuden tuotteissa.
”Kierrätyksen näkökulmasta rengasyhtiöiden tekemä työ kestävästi tuotettujen materiaalien hyödyntämiseksi on todella tärkeää”, Tuominen sanoo.
Samalla tarvitaan kuitenkin vielä pitkään muita tapoja hyödyntää käytöstä poistettuja renkaita uusiomateriaalina.
”Lopen kiertotalouslaitoksen avulla kykenemme valmistamaan korkean jalostusasteen uusioraaka-ainetta Suomessa ja luomaan työpaikkoja suomalaisen kiertotalouteen”, Tuominen sanoo.
3 x 3 kiertotalouden kysymystä
Mikä innosti sinut lähtemään Tuottajavastuuiltapäivään?
”Teen tuottajavastuuyhteisöjen kanssa työtä, joten halusin tulla seuraamaan, minkälaisista asioista täällä puhutaan ja mitkä alalla ovat nyt kovia juttuja. Tämä oli ensimmäinen kertani Tuottajavastuuiltapäivässä.
Millä lailla kiertotalouden kysymykset ovat omassa työssäsi läsnä / kiinnostavia?
”Olen aikaisemmin tehnyt paljon töitä esimerkiksi metallipakkauksia kierrättävän Mepakin ja Ringin kanssa. Tällä hetkellä olen kehittämässä SUP-direktiivin implementointiin liittyvää jätteiden koostumustutkimusmenetelmää. Työskentelen kiertotalouden kanssa päivittäin.
Mikä puheenvuoroissa ilmennyt ajatus jäi mieleesi ja miksi?
”Yhtään tässä yhteydessä mielistelemättä on sanottava, että Rengaskierrätyksen puheenvuoro jäi mieleeni. Se oli napakka, konkreettinen ja avasi uusia mahdollisuuksia kiertotalouteen. Sen avulla pääsi pienestä iltapäivän väsymyksestä eroon.
Tommi Kaartinen
Johtava asiantuntija, Ramboll
Mikä innosti sinut lähtemään Tuottajavastuuiltapäivään?
”Jossakin sosiaalisen median kanavassa vastaani tuli mainos tapahtumasta ja ajattelin, että tuo on kiinnostavaa. En pettynyt, vaan tänne oli helppoa tulla ja solahtaa eri alojen kiertotalouden ammattilaisten sekaan, kun diversiteettikin on kohdillaan.”
Millä lailla kiertotalouden kysymykset ovat omassa työssäsi läsnä?
”Yritykseni toimii muotialalla ja teemme paljon työtä kehitysmaiden naisten kanssa, joilla taas on vahvaa osaamista erilaisten kierrätysmateriaalien hyödyntämisessä. Parasta aikaa teemme Espoon kierrätyskeskuksen kanssa projektia, jossa luomme kierrätystekstiileille lisäarvoa. Muoti ja kiertotalous ovat mielenkiintoinen yhdistelmä, sillä laadukkaalle tuotteille voidaan luoda lisäarvoa, etenkin kun kierrätysmateriaali on esimerkiksi kashmir-villan tapaa laadukasta.
Mikä puheenvuoroissa ilmennyt ajatus jäi mieleesi ja miksi?
”Tilaisuuden juontanut Riku Rantala jäi mieleeni. Hänen tarinansa toivat meille suhteellisuudentajua ja muistuttivat siitä, että kiertotalous ei toimi kaikkialla yhtä hyvin kuin Suomessa. Samalla se muistuttaa siitä, että meidän pitää olla ylpeitä osaamisestamme. Esimerkiksi pullopanttijärjestelmä toimii ja se olisi kopioitavissa mihin tahansa tuoteryhmään minne maahan tahansa.”
Sanna Leino
Yrittäjä, fair.fi
Mikä innosti sinut lähtemään Tuottajavastuuiltapäivään?
”Tämä on ensimmäinen kertani. Olen äskettäin aloittanut uudessa työssä, ja johtajamme suositteli Tuottajavastuuiltapäivää, sillä sen aiheet sopivat työnkuvaani.”
Millä lailla kiertotalouden kysymykset ovat omassa työssäsi läsnä?
”Tuomme busseja Hollannista, ja tällä hetkellä lähiliikenteessä sähkötoimiset bussit ovat lyömässä vahvasti läpi. Siihen taas liittyvät vahvasti akut, renkaat ja koko ajoneuvokaluston ympäristöystävällisyys ja kierrättäminen. Iltapäivän aikana tuli vastana paljon mielenkiintoisia kysymyksiä. Meille ympäristö- ja yhteiskuntavastuu ovat tärkeitä ja haluamme tehdä oman osamme ympäristön eteen niin omassa toiminnassamme kuin tuotteiden osalta.”
Mikä puheenvuoroissa ilmennyt ajatus jäi mieleesi ja miksi?
”Ehkä suurimpana ajatuksena jäi yhteisesti kaikista puheenvuoroista mieleeni se, että kiertotalous on yhteistyötä. Maailman ongelmiin haetaan täällä tosi positiivisessa hengessä erilaisia ratkaisuja, mutta varsinainen muutos saadaan aikaan vain yhdessä.
Marja Perttola
Assistentti, VDL Bus & Coach Finland Oy
TYNK
- Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta TYNK perustettiin vuonna 2012 Suomessa toimivien tuottajayhteisöjen neuvottelufoorumiksi ja edunvalvojaksi.
- Siihen kuuluvat Suomen Rengaskierrätys Oy, Suomen Autokierrätys Oy, Akkukierrätys Pb Oy, Recser Oy, SER tuottajayhteisö ry, FLIP ry, European Recycling Platform (ERP), Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy, Suomen Keräystuote Oy (SKT), Suomen Palautuspakkaus Oy (PALPA), Mepak-Kierrätys Oy, Suomen Kuitukierrätys Oy (SUK), SELT ry ja Suomen Uusiomuovi Oy.
- TYNK järjesti alan kysymyksiä luotaavan Tuottajavastuuiltapäivän Tampere-talossa torstaina 4.11.2021. Järjestyksessään viides tuottajavastuuiltapäivä kokosi noin 200 kiertotalouden ammattilaista yhteen paikan päällä sekä etäyhteyden kautta.