Kiertotalous edellyttää viisasta materiaalien käyttöä ja uusiomateriaalien mahdollisuuksia tukevaa lainsäädäntöä

Tuottajavastuu: Kiertotalousalan ammattilaiset kokoontuivat Tampereelle jo perinteeksi muodostuneeseen Tuottajavastuuiltapäivään keskustelemaan kiertotalouden uusista haasteista ja lainsäädännön kehittämisestä. Materiaalien uudelleenkäyttö korostuu kestävän kehityksen ja luonnonvarojen riittävyyden takaamisessa. Eri materiaaleilla uudelleenkäyttö merkitsee eri asioita.

Yhdeksättä kertaa järjestetty tuottajavastuuiltapäivä keräsi Tampere-taloon ja etäyhteyden päähän noin 270 kiertotalouden ammattilaista.

Samaan aikaan kun Yhdysvalloissa laskettiin presidentinvaalien viimeisiä ääniä, suomalaiset tuottajayhteisö kokoontuivat Tampere-talossa perinteissä Tuottajavastuiltapäivässä. Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta TYNK:n järjestämässä kiertotalousalan seminaarissa keskeinen teema oli materiaalien ja tavaroiden uudelleenkäyttö.

”Se on tärkeä kysymys, joka koskettaa eri meistä jokaista. Olo kyse mistä materiaalista tahansa, meidän pitäisi oppia kuluttamaan viisaammin ja säästeliäämmin”, Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen sanoo. 

Uusiokäytöstä ja hyödykkeiden elinkaaren pidentämisestä puheenvuoron piti Suomen Ympäristökeskus SYKE:n erikoissuunnittelija Hanna Salmenperä. Hän huomauttaa, että viimeisen 50 vuoden aikana erilaisten luonnonvarojen käyttö maailmassa on kolminkertaistunut ja vauhti on kiihtymässä. 

”Se on samalla suurin tekijä ilmastonmuutoksen, biodiversiteetin ja luonnonvarojen hupenemisen taustalla”, Salmenperä huomauttaa.

Tilaisuuden juontanut Antti Isokangas haastatteli etäyhteyden kautta esiintynyttä SYKE:n erikoissuunnittelija Hanna Salmeperää.

Luonnonvarojen säästäminen vaatii muutosta kulutustottumuksiin

Jotta maapallo resurssit riittävät edes jotenkin, nykyisen kehityksen on muututtava. Myös siksi, että luonnonvarojen kulutus kehittyneissä maissa on kuusinkertainen kehittyviin maihin nähden. 

”Kaikkia materiaaleja on käytettävä nykyistä vähemmän ja ennen kaikkea kyettävä käyttämään nykyisiä materiaaleja jatavaroita huomattavasti pidempään”, Salmenperä tiivistää.

Tuottajavastuuiltapäivässä uudelleenkäyttöä viranomaisnäkökulmasta katsoi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ylitarkastaja Marika Keskinen. Hän huomauttaa, että sähkölaitteiden uudelleenkäyttö on kasvava bisnes. 

”Yritykset ovat huomanneet markkinaraon, ja toisaalta kuluttajille se näyttäytyy ekologisena ja usein uutta tuotetta edullisempana hintana. Lain mukaan kuitenkin myös käytetyn sähkölaitteen myyjällä on vastuu laitteen turvallisuudesta”, Keskinen sanoo.

Salmenperän ja Keskisen puheenvuoroihin kiteytyy osuvasti yksi kiertotalouden ongelmakohdista. Tarvitaan kuluttajien valistuneisuutta ja uudelleenkäyttöä tukevaa lainsäädäntöä, mutta samalla tarvitaan myös ymmärrystä eri tavararyhmien ja materiaalien ominaispiirteistä. Kaikkea ei voi tai kannata uusiokäyttää sellaisenaan.

Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen pitää tärkeänä, että materiaalien uusiokäyttöä nostetaan aiempaa vahvemmin esille.

Uusiokäyttöä sellaisenaan vai uusi elämä uutena raaka-aineena?

Esimerkiksi matkapuhelin, tabletti tai tietokone on digitaalisen puhdistuksen ja huollon jälkeen käytettävissä uudelleen melko helposti. Sen sijaan esimerkiksi käytetyn renkaan uudelleenkäyttö sellaisenaan on hankalaa ja jopa vastuutonta.

”Renkaassa urien kuluminen vaikuttaa välittömästi ajo-ominaisuuksiin heikentämällä pitoa ja kasvattamalla jarrutusmatkoja. Kun renkaat kuluvat, turvallinen ja vastuullinen teko on vaihtaa ne ajoissa ja luovuttaa vanhat renkaat kierrätykseen”, Tuominen sanoo.

Renkaidenkin käyttöikää voidaan kyllä pidentää. Vuonna 2023 Suomessa pinnoitettiin 147 058  kappaletta raskaan liikenteen renkaita. Pinnoittamisessa renkaan vanha kulutuspinta hiotaan pois ja tilalle vulkanoidaan uusi kulutuspinta. Kun renkaan runko on kunnossa, pinnoitettu rengas kestää saman määrän ajokilometrejä kuin uusikin rengas.

”Mitä suurempi rengas on kyseessä, sitä suurempi ympäristö- ja taloushyöty pinnoittamisesta saadaan. Kun koko rengasta ei valmisteta aina alusta asti, säästetään merkittävä määrä fossiilisia raaka-aineita”, Tuominen muistuttaa.

Kun rengas on tullut tiensä päähän, turvallisin ja ekologisin tapa uudelleenkäytölle on renkaan käsittely uusioraaka-aineeksi. Suomessa renkaita käsitellään kumi- ja muoviteollisuuden uusioraaka-aineeksi Suomen Rengaskierrätyksen kiertotalouslaitoksessa Lopella.

”Renkaasta valmistetulla uusioraaka-aineella voidaan korvata muovia sellaisenaan. Tällä hetkellä myös renkaan öljyksi ja hiilimustaksi hajottava kemiallinen pyrolyysi kehittyy isoin askelin, jolloin uusioraaka-aineen käytettävyys esimerkiksi kemianteollisuudessa paranee entisestään”, Tuominen sanoo. 

TYNK:n puheenjohtaja Maija Hirsmäki iloitsee siitä, että tuottajayhteisöt ovat mukana uuden kiertotalouslain valmistelussa. ”Työryhmämme tehtävänä on tuoda kiertotalouslakiin materiaalien elinkaaren kattava näkökulma sekä tuottajayhteisöjen merkitys kustannustehokkaan ja vastuullisen kiertotalousyhteiskunnan rakentamisessa”, Hirsmäki sanoo.

Tuottajayhteistö vahvistavat kiertotalouslain valmistelua

Uusiokäytön ohessa Tuottajavastuuiltapäivässä oli vanhasti esillä kiertotaloutta koskeva lainsäädäntö. Parhaillaan ympäristöministeriössä valmistellaan uutta kiertotalouslakia, jonka on tarkoitus korvata nykyinen jätelaki. Jos mutkia vedetään hieman suoraksi, kyse on siitä että jätteen keräämisen sijaan katse siirretään myös lainsäädännössä yhä enemmän myös hyötykäytön suuntaan.

Lokakuussa Tuottajayhteisöjen Neuvottelukunta TYNK valitsi keskuudestaan tuottajavastuujaoston, joka työskentelee ympäristöministeriön asettaman kiertotaloustyöryhmän tukena. 

”Työryhmämme tehtävänä on tuoda kiertotalouslakiin materiaalien elinkaaren kattava näkökulma sekä tuottajayhteisöjen merkitys kustannustehokkaan ja vastuullisen kiertotalousyhteiskunnan rakentamisessa”, TYNK:n pääsihteeri Maija Hirsmäki sanoo. 

Tuominen näkee tärkeänä sen, että tuottajayhteisöt ovat mukana kehittämässä uutta lainsäädäntöä. Viime vuosina sekä yritykset että tuottajayhteisöt ovat tehneet merkittäviä innovaatioita, jotka tukevat materiaalien uusiokäyttöä. 

”Toimijoiden oman aktiivisuuden ja kuluttajavalistuksen ohessa tarvitaan kuitenkin myös lainsäädäntöä, joka tukee kierrätys- ja uusioraaka-aineiden käyttöä ja vähentää fossiilisten vaihtoehtojen houkuttavuutta”, Tuominen näkee.

Tuottajavastuuiltapäivä 2024

• Tuottajayhteisöjen neuvottelukunta perustettiin vuonna 2015 Suomessa toimivien tuottajayhteisöjen neuvottelufoorumiksi ja edunvalvojaksi.
  
• Lakisääteiset tuottajayhteisöt vastaavat jäsentensä markkinoille saattamien materiaalien keräyksestä ja kierrätyksestä Suomen jätelainsäädännön mukaan.
  
• TYNK:n jäseniä ovat Akkukierrätys Pb Oy, ERP Finland ry, Flip Ry, Recser Oy, SELT Ry, SER-tuottajayhteisö ry, Sumi Oy, Suomen Autokierrätys Oy, Suomen Keräyspaperi Tuottajayhteisö Oy, Suomen Keräystuote Oy, Suomen Pakkaustuottajat Oy, Suomen Palautuspakkaus Oy, Suomen Rengaskierrätys Oy.
  
• TYNK järjesti alan kysymyksiä luotaavan Tuottajavastuuiltapäivän Tampere-talossa keskiviikkona 6.11.2024 klo 12.00–16.30.
  
• Tapahtumaan osallistui 270 kiertotalouden ammattilaista paikan päällä tai videoyhteyden kautta. 
  

Palaa otsikoihin