Artikkeleita Renkaankierrätys-lehdessä
Kiertotalous kasvaa ja kehittyy, mutta riittääkö se?
Neljättä kertaa järjestetty Tuottajavastuuiltapäivä kokosi kiertotalouden ammattilaiset yhteen ja nosti kiertotalouden mahdollisuuksien ohessa esiin kysymyksen siitä, mikä kiertotalouden merkitys on ympäristön ja ilmaston kestokyvyn näkökulmasta
Talousmallina kiertotalous on noussut uudelle tasolle. Kun vielä muutama vuosi sitten kiertotaloudesta puhuva yritys oli edistyksellinen, nykyisin kiertotalouden huomioimisesta on tullut yhteiskuntavastuunsa hoitavassa yrityksessä lähtökohta, jopa itsestäänselvyys.
Liiketoiminnan näkökulmasta kyse on tehokkaasta tuotannon sivuvirtojen hyödyntämisestä. Ympäristön näkökulmasta kysymys on vakavampi, Suomen Ympäristökeskuksen johtaja, professori Jyri Seppälä sanoo.
”Jos Suomi haluaa olla esimerkillinen, jotakin on tehtävä. Tärkeintä on luonnonvarojen vastuullinen käyttö ja materiaalikierron sulkeminen”, Seppälä sanoo.
Kiertotalouden näkökulmasta tämä merkitsee sitä, että materiaalien uusiokäytön on noustava uudelle tasolle. Vaikka esimerkiksi jätteen polttamisella voitaisiin korvata luonnonvarojen käyttöä, se ei riitä. Materiaalien on pysyttävä materiaaleina, energia on erikseen.
Suuret ratkaisut ovat tuottajien käsissä. Samalla myös kuluttajien eli tavallisten ihmisten olisi kyettävä tarkastelemaan tottumuksiaan ja halujaan.
”Mitä paremmin menee taloudellisesti, sitä enemmän aiheutamme jätettä”, Seppälä huomauttaa.
”Olisikin kyettävä irtikytkentään, jossa koettu hyvinvointi kulkee ylöspäin talouden kasvaessa hitaasti, mutta samanaikaisesti luonnonvarojen käyttö kulkisi samalla käyrällä alas jyrkästi. Siinä olemme visiosta kyllä aika kaukana.”
Tuottajavastuuiltapäivä kasvaa ja kiinnostaa
Seppälä puhui kiertotalouden, ympäristön ja ilmaston suhteesta Tuottajavastuuiltapäivässä Tampere-talossa. Suomessa toimivan 13:n tuottajayhteisön neuvottelu- ja yhteistyöelin TYNK järjesti tapahtuman neljättä kertaa. Suomen Rengaskierrätys on yksi tuottajayhteisöistä.
Tapahtuma keräsi saliin noin 160 eri alojen ammattilaista. Yhä useampaa kiinnostaa se, millaisia liiketoimintamahdollisuuksia kiertotalous tarjoaa. Samalla aktiivisuuteen vaikuttaa myös huoli ympäristöstä.
”Tavoitteena on suljettu kierto, jossa raaka-aineet palautuvat hyödynnettäviksi. Kiinnostuksen huomaa siitä, että tilaisuuden osanottajamäärä kasvaa vuosi vuodelta ja mukana on yhä erilaisempia toimijoita”, TYNK:n puheenjohtaja Eija Jokela sanoo.
Puheenvuoroja kuultiin niin EU-lainsäädännön, jätelain uudistuksen kuin käytännön innovaatioidenkin tasolta. Ne ohjaavat toimintaa, ja käytännössä jokainen tuottajavastuuyhteisö painii saman ydinkysymyksen kanssa: miten parantaa omien tuotteiden uusiokäyttöä yhä tehokkaammaksi.
Telkkari pienmetallissa on outo vahinko
Kiertotalouden materiaalihankinnassa eli jätehuollossa merkittävä kipupiste on yhteiskuntajäte eli kotitalouksien ja laitosten jätteet. Sen aiempaa tehokkaampi erittely auttaisi vähentämään kiertotalouden ulkopuolelle jäävän jätteen määrää. Vielä liian moni uusiokäytettävä materiaali joutuu sekajätteeseen.
”Osa selittyy tietämättömyydellä, ja tiedotusta tarvitaan varmasti lisää. On kutenkin vaikea ymmärtää, miten 50 tuuman televisio joutuu pienmetallin sekaan”, Mepak-Kierrätyksen toimitusjohtaja Satu Estakari nauratti yleisöä vakavalla asialla.
Mielenkiintoinen ratkaisu kotitalouksille oli Lahden ammattikorkeakoulun johdolla tehty, mobiilisovelluksella toimiva pilottiprojekti. Siinä kuluttajat saivat kilpailuttaa huonekalujen tai kodinkoneiden noudon tuottajavastuun hoitavalta yritykseltä. Usein ongelmana on, että tiensä päähän tullutta kodinkonetta tai huonekalua on vaikea kuljettaa itse pois.
”Tarve oli kova, sillä lähes sata kotitaloutta kysyi tarjousta. Toteutuneiden kuljetusten määrä jäi pieneksi, sillä käsitykset kuljetuksen hinnasta poikkesivat toisistaan. Jos tällainen yleistyisi, myös kuljetuskustannukset laskisivat ja tilaushalukkuus kasvaisi”, projektia johtanut Niklas Kaikonen sanoo.
Kiertotalous on työkalu, ei pelastaja
Suunta Suomessa on oikea. Tuottajavastuujärjestelmä toimii kansainvälisesti verrattuna hyvin. Lisäksi jo lähes kaikki teollisuuden alat, joissa kierrätyskelpoista materiaalia syntyy, ovat järjestelmässä mukana.
SYKE:n Jyri Seppälä kuitenkin huomauttaa, että sen enempää kierrätykseltä kuin kiertotaloudeltakaan ei saa odottaa liikaa ilmastonmuutoksen hillinnässä.
”Kiertotalous on tärkeä ilmastolle siksi, että näin vähennämme neitseellisten luonnonvarojen kysyntää ja sitä kautta päästöjen syntymistä, mutta pelkällä kierrättämisellä tätä hommaa ei tulla ratkaisemaan.”
Tuottajavastuu toimii nykyisellään hyvin siinä, että uusiokäytettävät materiaalit saadaan jo hyvin talteen. Mikäli tuottajavastuun periaatteita kyettäisiin uudistamaan, se voisi Seppälän mukaan toimia entistä tehokkaampana työkaluna myös taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.
Tuottajien vastuu ympäristönäkökulmista pitäisi Seppälän mukaan siirtää nykyisestä kierrätysvaiheesta tuotantoketjun alkupäähän. Mitä parempi tuote, sitä vähemmän sen kierrätyksen tulisi yritykselle maksaa. Se olisi hyvä kannustin, Seppälä näkee.
”Tuottajia pitäisikin kannustaa tuotteiden valmistuspäässä tekemään hyvää tuotesuunnittelua, joka vähentäisi päästöjä koko tuotteiden elinkaaren aikana ja mahdollistaisi tuotteiden raaka-aineiden säilyttämisen mahdollisimman pitkään talousjärjestelmässä, Seppälä linjaa.
A-Lehtien oppikirja kiertotaloudesta revittiin käsistä
”Olipa kerran pökkelö, karsean surullinen hahmo, kankea ja aina pihalla. Tekee asiat kuten ennenkin. Hän on hyvin sympaattinen, ei paha, vaan vain välinpitämätön ja tietämätön”.
Näin kuvaa kuvittaja Antti Nikunen Kierrätyksen sankarit -kirjan päähenkilöä. Se on TYNK:n ja Mediatalo A-Lehtien Sisältöstudion yhdessä suunnittelema oppi- ja tehtäväkirja 3-4-luokkalaisille.
Tekijät esittelivät työkirjan yleisölle Tuottajavastuuiltapäivässä.
Itse asiassa kuvaus päähenkilöstä on sen verran osuva, että se sopisi lähes jokaiseen yleisössä istuvaan: aina voi kierrättää hieman paremmin. Ehkä juuri samaistuttavuuden, tarpeen ja oivaltavien piirrosten vuoksi ensimmäinen 50 000 kappaleen painos suorastaan revittiin käsistä.
”Jätimme tarkoituksella auki asioita auki, sillä lapset ideoivat itse mielellään itse. Mielikuvitus heillä on aivan toisenlainen kuin meillä aikuisilla. Olen pallotellut asioita suunnitteluvaiheessa aika paljon oman 6-vuotiaan poikani kanssa”, Nikunen nauraa.
Vastapainona villille ja visuaaliselle maailmalle kirjan rakenne on selkeä ja tehtäviin on helppo tarttua. Ohjeet kirjoitettu yksiselitteisesti, mutta tarinallisin keinoin.
Kun kirjan suunnittelu alkoi kaksi vuotta sitten, maailma oli erilainen. Sittemmin on julkaistu muun muassa kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportti, joka muutti hetkessä suhtautumisen ympäristöön astetta vakavammaksi. Tarvitaan tietoa, mutta huolestumisen keskelle tarvitaan myös huumoria, toivoa ja työkaluja.
”Lapset rakastavat sankareita. Halusimme luoda samaistuttavia hahmoja, joten teimme kierrätyksestä coolia ja siistiä”, Sisältöstudion strategi Riitta Haarakoski sanoo.
Kiinnostuitko?
Voit tilata kirjan tai ladata pdf-tiedoston TYNK:n verkkosivuilta suomeksi ja ruotsiksi.
3 x 3 kysymystä Tuottajavastuuiltapäivästä
”Olen työssäni tekemisissä myös sähköhybridiakkujen kanssa. Olemme Audin, Volkswagenin ja Seatin maahantuoja, ja olemmekin suunnitelleet ja tehneet prosessia verkostolle ja yhteistyökumppaneillemme siitä, miten akkujen kierrätystä pitäisi hoitaa, kun nyt uudet autot tulevat noin 20 vuoden ikään ja alkavat laajemmassa mittakaavassa poistua käytöstä.”
Kerro yksi asia, jonka opit tänään?
”Opin sen, että vaikka meillä on ollut osviittaa käytössä olevien litium-ioni-akkujen kappalemäärästä, megawattimääristä ja puhtaasti massasta, kaikilla mittareilla määrät ovat huomattavasti suurempia kuin olemme uskoneet.”
Mikä on alallasi kiertotalouden suuri kysymys?
”Vielä nyt kierrätykseen tulevat sähkö- ja hybridiautojen akut ovat poikkeustapauksia, mutta jo kymmenen vuoden kuluttua määrät alkavat nousta merkittäviksi. Iso kysymys on se, miten akkukierrätyksen ympärille saadaan rakennettua järkeviä prosesseja, joiden avulla akut saadaan talteen ja niiden uusiokäytöstä kannattavaa liiketoimintaa.”
Miksi tulit Tuottajavastuuiltapäivään?
”Meillä on tuottajana tuottajavastuuvelvoitteita ja halusin tulla kuulemaan ajankohtaiset päivitykset. Aikaisempina vuosina olen yrittänyt päästä iltapäivään huonolla menestyksellä, mutta tänä vuonna pääsin paikalle, mikä osoittautui hyväksi asiaksi .Tuotteidemme eli sähkö- ja elektroniikkalaitteiden, akkujen ja paristojen sekä pakkausten vuoksi kuulumme kolmeen eri tuottajayhteisöön. Lisäksi käytämme teollisuusakkuja, joille tosin tuottajayhteisöä vielä ei ole.”
Kerro yksi asia, jonka opit tänään?
SYKE:n johtaja Jyri Seppälän tuottajavastuun määritelmä oli mielenkiintoinen. Hän painotti sitä, että nykyisellään tuottajien kustannusvastuu ei edistä yrityksissä ketjun alkupäässä varsinaista ekoinnovointia ja kannusta niitä ekologiseen tuotesuunniteluun. Nyt yritysten kustannusvelvoite perustuu massaan, mutta itse tuotteiden ympäristöystävällisyys ei näy siinä vastuussa.
Mikä on alallasi kiertotalouden suuri kysymys?
Puhumme työpaikalla paljon siitä, mitä se meille tarkoittaa. Oman toimintamme luonteen takia meille teollisuuden sivuvirtoja ei juuri synny. Nykyisin kiertotalous merkitseekin meille lähinnä jätehuollon järjestämistä toimivalla tavalla sekä tuotekehityksessä tuotteiden kierrätettävyyden ja järkevien materiaalivalintojen miettimistä.”
Miksi tulit Tuottajavastuuiltapäivään?
”Olemme yksi SER-jätteen, paristojen ja akkujen käsittelijänä yksi tuottajajärjestöistä, eli olemme TYNK:ssä mukana. Täällä tapaa hyvin samalla kertaa monia yhteistyökumppaneita, joita muuten ei näe. On mukava vaihtaa kuulumisia.”
Kerro yksi asia, jonka opit tänään?
”Mielenkiintoinen oli Jyri Seppälän näkemys lainsäädäntö tuottajavastuuseen liittyen. Yksittäisen tuottajan tuotteen ympäristöystävällisyys vaikuttaisi siihen, miten se maksaisi kierrätysmaksuja, eivätkä ne perustuisikaan enää vain maahantuotuihin tonnimääriin. Meidän alallamme se vaikuttaisi aika paljonkin, sillä koko hinnoittelu pitäisi rukata kokonaan uusiksi.”
Mikä on alallasi kiertotalouden suuri kysymys?”Uusiokäyttö ei välttämättä kovin helppo kysymys. Painetta materiaalien udelleenkäyttöön on koko ajan, mutta ratkaisut, joilla se järkevää isossa mittakaavassa puuttuvat vielä. Käytännön tasolla uudelleen käyttökelpoisen tavaran löytäminen jätevirrasta on hankalaa.”