Artikkeleita Renkaankierrätys-lehdessä
Kulmat kuntoon
Oikeat auraus- eli ohjauskulmat pitävät auton vakaana ja säästävät renkaita sekä polttoainetta. Jos vian näkee jo omilla silmillään, on jo aika vaihtaa uusi rengassarja.
Aurauskulma. Tuttu sana, joka askarruttaa aika ajoin mieltä. Sehän tarkoittaa sitä kulmaa, jossa lumi lentää traktorin kauhassa talvella ajoradalta penkkaan. Vai oliko sana sittenkin tuttu laskettelun alkeiskurssilta, missä tultiin mäkeä alas tutisevin polvin sukset tiukassa aura-asennossa? Vastaus on: ei ja ei.
Todellisuudessa auraus- tai ohjauskulma merkitsee auton etupyörien asentoa suhteessa ajoneuvon geometriseen keskilinjaan. Oikea kulma antaa ajoon vakautta. Asia on uponnut autoihmisten mieleen kuin veitsi voihin, mutta monelle meistä tavallisista autoilijoista aurauskulmien merkitys on vieras. Riittää, kun tankissa on bensaa ja maisema vaihtuu.
– Aurauskulmien mittaus tehdään merkkikorjaamolla. Toimenpide ei ole vaikea, mutta sitä ei useinkaan sen kummemmin dokumentoida tai selitetä asiakkaalle. Häntä pitäisi muistaa myös ohjeistaa, jotta oppivirhettä ei syntyisi, Nokian Renkaiden teknisen asiakastuen päällikkö Matti Morri sanoo.
Aalto-yliopiston koneenrakennustekniikanlaitoksen tutkijatohtori Ari Tuononen arvioi, että uusissa autoissa suuntaus varmasti tehdään remonttien yhteydessä.
– Meillä on kuitenkin myös paljon vanhempaa autokantaa, johon esimerkiksi raidetangon pään voi vaihtaa itse, eikä suuntausta varmasti aina tehdä, huomauttaa hän.
Kun aurauskulmien sielunelämään tutustutaan syvällisemmin, tulevat vastaan myös termit caster- ja camber-kulmat. Tuonosen mielestä ratin takana pysyttelevälle aurauskulmista puhuminen riittää kuitenkin vallan mainiosti.
Tyypillinen aurauskulmien virhe syntyy, kun autolla mäjäyttää kovalla vauhdilla esimerkiksi katukivetyksen reunaan tai tiessä olevaan kuoppaan. Tukivarret ovat keventyneet ja autoja kevennetään. Se on monessa asiassa hyvä, mutta se tekee myös autoista osin hentoja. Vanhoissa autoissa taas osat kuluvat ja kulmat muuttuvat sen myötä.
Nykyajan puslat eli tukivarsien ja kiinnistyspultin väliset kumiholkit ovat viimeisen päälle optimoituja. Se tekee niistä myös herkkiä.
– Niillä on erilaiset ominaisuudet eri suuntiin, ja kun ne kuluvat, voi syntyä isojakin virheitä, Tuononen sanoo.
Periaatteessa aurauskulmien summa on pyöreä nolla eli kaikki pyörät osoittavat samaan suuntaan kulkusuuntaansa nähden. Käytännössä kuitenkin autotehtaalla rakenteisiin tehdään paljon monimutkaista hienosäätöä, jotta optimaaliset ohjauskulmat toteutuvat käytännön ajossa.
Nykyään rengas on aika löysästi korissa kiinni ja uudenlainen pyöränripustus on vanhoja herkempi. Aurauskulmat ovat kokonaisuutena aika monimutkainen paketti, ja siksi on aina tehtävä kunnon pyö- räsuuntaus, jos kovempaa kosketusta on tullut. Väärä ohjauskulma on auton vaivana petollinen. Autolla voi ajaa suhteellisen normaalisti, eikä vika arkiajossa välttämättä näy. Useimmiten aurauskulmien muuttunut asento huomataan renkaiden epätasaisesta kulumisesta tai siitä, että rattia saa vääntää vain saadakseen auton kulkemaan suoraan.
Jos eturenkaissa on aurausta, renkaan ulko-olkapäät alkavat kulua. Jos renkaat taas harittavat, alkavat renkaiden sisäolkapäät kulua. Kun renkaat ovat selvästi kuluneet epätasaisesti, on havainto auttamattomasti myöhässä.
– Silloin on ajettu jo pitkään ja siinä vaiheessa renkaat menevät melko varmasti uusiksi, Tuononen lisää.
Kulumisen vaikutukset korostuvat moderneissa premium-luokan renkaissa. Ne ovat niin sanottuja inside–outside-renkaita.
– Niitä ei voi kääntää vanteella ympäri. Tällöin ainoa vaihtoehto on hankkia kokonaan uudet renkaat, Morri sanoo.
Pienikin poikkeama ihanteellisesta ohjauskulmasta lyhentää renkaan käyttö- ikää jopa kymmenesosan. Lisäksi epävakaa meno kuluttaa auton akseleita, laakereita ja ripustuksia. Lisäksi väärässä aurauskulmassa rengas tuottaa sivuvoimaa, jolloin siinä on pieni taaksepäin osoittava komponentti. Tästä syntyvä pitkittäisvoima on kumottava, ja se tapahtuu suuremmalla polttoaineen kulutuksella.
Morrin mukaan aurauskulmien ongelmat tulevat useimmiten esiin keväällä. Talvella alustassa on luonnollista luistoa ja pehmeämpi alusta antaa anteeksi enemmän kuin kova tienpinta, jolloin myös kitkaa on enemmän. Aurauskulmista johtuvaan kulumiseen vaikuttavat myös renkaiden tyypit.
– Talvirenkaat ovat monella myös eri kokoiset kuin kesärenkaat ja etenkin matalaprofiilirengas saattaa korostaa virheitä. Korkeampi profiilisuhde ja pehmeämpi seos antavat anteeksi, Tuononen sanoo.
Renkaita, akseleita ja bensaa saa rahalla, mutta ihmishenkiä ei. Vaikka normaalissa ajossa auton puutteita voi kompensoida rauhallisella ja ennakoivalla ajotavalla, yllättävissä ääritilanteissa tekniikan on toteltava kuljettajaa saumattomasti.
– Muuttuneen aurauskulman taustalla oleva syy kannattaa aina selvittää. Esimerkiksi rikkinäinen pusla voi olla vaarallinen kaistanvaihdossa tai jarrutuksessa, Tuononen sanoo.
Morri huomauttaa, että vahva haritus voi tien uran reunaan osuessaan tehdä merkittävänkin ja yllättävän poikkeaman ajosuunnassa.
– Ja kun rengas kuluu, se on samalla pois renkaan märkä- ja vesiliirto-ominaisuuksista, Morri jatkaa.
Renkaanvaihdon yhteydessä kannattaa silmäillä, ovatko renkaat kuluneet tasaisesti. Tosin jos vaurio on tuore, kulumaa on vaikea silmin havaita. Niin tutkimuksissa kuin remontissakin kannattaa luottaa kokeneen korjaamon tai etabloituneen rengasliikkeen asiantuntemukseen.
Renkaankierrätys-lehti 2/2014
Teksti: Juho Paavola