Artikkeleita Renkaankierrätys-lehdessä
Kumi toi kiertotalouden Kuittisen katolle
Kerabit Oy:n kehittämässä bitumikatteessa on perinteisen pintasirotteen tilalla käytöstä poistetusta renkaasta valmistettua kumirouhetta. Uusioraaka-aine auttoi arkkitehti Matti Kuittista parantamaan rakennuskokeellisen minikoti Talo Varjon kierrätysastetta entisestään.
Syksyn sateet ovat jo saapuneet. Silloin arkkitehti Matti Kuittisen pitää kuivana vanha rengaskumi. Tarkemmin sanottuna katto- ja vedeneristystuotteisiin erikoistuneen Kerabitin valmistama bitumikate, jossa perinteinen pintasirote on korvattu Suomen Rengaskierrätyksen valmistamalla kumirouheella.
”Halusin painaa Talo Varjon hiilijalanjäljen niin alas kuin mahdollista. Se edellytti myös uudenlaisten ja ennen kokeilemattomien ratkaisujen löytämistä”, Kuittinen kertoo.
Kuittisen koti Talo Varjo on 34 neliön minitalo. Suunnittelu- ja rakennusvaiheessa Aalto-yliopiston professoria ohjasi yksi periaate: talossa käytettäisiin niin paljon kierrätys- ja uusiomateriaaleja kuin mahdollista.
Kuittinen tavoitteli yli 50 prosentin kierrätysastetta. Lopulta talossa päästiin kaikki raaka-aineet huomioiden 56 prosenttiin.
”Teollisesti rakennettu talo valmistui alle puolessa vuodessa nopeasti, vaikka kierrätysmateriaalin hankinta vei enemmän aikaa kuin verkkotilaus rautakaupan hyllystä.”
Uutta on etsittävä nyt, eikä huomenna
Viime ajat rakentamisessa ovat olleet hankalia. Uusien asuntojen kauppa on hidasta. Se on jähmettänyt rakennushankkeita, mikä puolestaan näkyy koko alan arvoketjussa. Nykyhetki on kutenkin juuri se hetki, jolloin pitää kehittää uutta, Kerabitin tuoteryhmäpäällikkö Mikko Nikander näkee.
"Kerabitilla kiertotalouden mahdollisuuksia tutkitaan ja kokeillaan jatkuvasti, vaikka nyt rakentamisessa on tiukat ajat. Toisaalta pohja huomisen innovaatioille luodaan jo tänään, eli siksikin liikkeellä on hyvä olla ajoissa”, Nikander sanoo.
Innostuksen ja porkkanan lisäksi Nikanderin mielestä uusiotuotteiden käyttö edellyttää kuitenkin myös hieman sitä kuuluisaa keppiä.
”Kaksi rakentamisen parasta vauhdittajaa ovat euro ja pakko. Kun laki määrää reunaehdot, selvät pelisäännöt ja uusioraaka-aineiden käyttöä aletaan edellyttää, niitä myös aletaan käyttää.”
Rengasrouhe nostaa kierrätysastetta
Kuittinen ja Kerabit olivat toisilleen tuttuja jo muun muassa Lohjan asuntomessuilta, missä yhteistyön hedelmät näkyivät palkitun Pyörre-talon ratkaisuissa. Kun Kuittinen tiedusteli ratkaisua katon kierrätysasteen parantamiseksi, Nikanderilla tuli ensimmäisenä mieleen neitseellisen pintasirotteen korvaaminen rengasrouheella.
”Tekemiemme testien perusteella rengasrouhe toimii pintasirotteena siinä missä perinteinen kivikin, jota nyt ei tarvita. Näin kykenimme suomalaisen uusioraaka-aineen avulla toteuttamaan asiakkaan toivoman kierrätysasteen noston sekä tavallista syvemmän mustan värin”, Nikander luettelee etuja.
Hän näkee rengasrouheen hyvänä vaihtoehtona myös tuotannollisesti. Helppokäyttöisyys on yksi ehto sille, että uusioraaka-aine voi lyödä teollisesti läpi.
"Rengaskumi toimii tuotannossa yhtä hyvin kuin kivisirotekin, joten suurempia muutoksia meidän ei tarvinnut tehdä."
Suomi mukaan globaaliin kiertotalousrakentamiseen
Talo Varjossa yhdistyvät Kuittisen yksityis- ja ammattiminät. Hän kokee, että arkkitehdillä on vastuu suunnitella nykyistä kestävämpää tuotantoa.
”Vielä meillä on varaa olla ronkeleita rakentamisessa, mutta Suomessakin on ymmärrettävä, että pian on alettava rakentamisessakin elää suu säkkiä myöden. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa tuhlata arvokkaita materiaaleja loputtomiin.”
Parhaillaan Kuittinen tutkii kiertotalouden mahdollisuuksia rakentamisessa jatko-opiskelijoidensa kanssa Aalto-yliopistossa. Tekeillä on ”rakentamisen leikkikenttä”, missä ryhmä testaa erilaisia uusiomateriaaleja.
”Vähintään joka kolmannen yrityksen on epäonnistuttava. Kun riittävästi menee pieleen, se on merkki siitä, että olemme kokeilleet riittävän rohkeita ratkaisuja.”
Tällä vuosisadalla maailmassa tarvitaan kaksi miljardia kotia, mutta samalla rakentamisen päästöistä pitäisi leikata noin 80–90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Maailmanpankkiin kuuluvan IFC:n mukaan jo 2030-luvulla globaalin kiertotalousratkaisuihin perustuvan rakentamisen markkinan arvo on noin 25 000 miljardia.
”Siitä pienikin siivu on merkittävä, ja jos haluamme saada oman osamme kansainvälisestä kiertotalousrakentamisen markkinasta Suomeen, meillä pitää olla vahvat näytöt osaamisestamme oman maan sisällä”, Kuittinen sanoo.
Teksti ja kuvat:
Juho Paavola