Lenkki jatkaa renkaan matkaa kengänpohjissa

Uusiokäyttö: Perinteikäs Lenkki oy hyödyntää tuotannossaan Suomen Rengaskierrätyksen valmistamaa uusioraaka-ainetta: ”Haluamme kehittää vastuullista tuotantoa. Mitä enemmän käytämme uusioraaka-aineita, sitä vähemmän tarvitaan neitseellisiä raaka-aineita”, Lenkki oy:n toimitusjohtaja Annamaija Mäkilouko sanoo.

Jari Viinamäki on valmistanut Lenkki Oy:llä niin monet kengänpohjat, että laskuissa on pudottu kartalta jo kauan sitten. "Uusioraaka-aine toimii tuotannossa tosi hyvin, eikä tässä koneen ääressä oikeastaan huomaa mitään eroa muihin käyttämiimme materiaaleihin", Viinamäki sanoo.

Koneen ovi auki, pohjat muotista irti ja laatikkoon. Ovi kiinni ja seuraava pari valmistumaan. Työ käy Jari Viinamäeltä kuin tanssi.

”En ole laskenut, enkä taitaisi pystyäkään. Olen valmistanut kengänpohjia 16 vuotta, eli kyllä siinä aika monta paria käsien läpi on mennyt”, Viinamäki hymyilee.

Lenkki oy:n tuotantotiloissa Kankaanpäässä Viinamäki sulkee ruiskuvalukoneen oven ja laittaa seuraavan parin valmistumaan. Kyse ei kuitenkaan ole ihan tavallisista kengänpohjista, joita ensi keväänä pyöreitä vuosia täyttävällä Lenkillä on valmistettu vuodesta 1974 lähtien. 

Nyt Viinamäen käsissä valmistuvat kävelykenkien pohjat, joissa kolmannes on renkaasta valmistettua uusioraaka-ainetta. Uusi raaka-aine on tärkeä Lenkille, joka tuottaa pohjia kenkävalmistajille. Yhä useampi kuluttaja vaatii entistä vastuullisemmin ja kestävämmin valmistettuja tuotteita. 

”Asiakkaamme kysyvät uusiomateriaaleista ja myös edellyttävät niiden käyttöä, ja hyvä niin. Toisin sanoen vastuullinen tuotanto alkaa teollisuudessa olla liiketoiminnan ehto”, toimitusjohtaja Annamaija Mäkilouko sanoo.

Juha Alitalo ja Annamaija Mäkilouko näkevät uusioraaka-aineen yhtenä tehokkaana keinona pientää tuotannon hiilijalanjälkeä ja vahvistaa toiminnan vastuullisuutta. ”Tavoitteenamme on kasvaa kiertotalouskonseptilla ja vientiin sopivilla tuotteilla Euroopan alueella. Tietääksemme muut eivät hyödynnä rengasta samalla tavalla kuin me”, Mäkilouko sanoo.

Uusiokäyttö on vastuullinen tapa toimia

Lenkki Oy:n tärkein materiaali kenkien pohjissa on termoplastinen elastomeeri. Se on joustavaa, hieman kumimaista muovia, jota voidaan työstää ruiskuvalutekniikalla. Materiaalina termo­plastinen elastomeeri on monipuolista ja kestävää, mutta muiden muovituotteiden tapaan se on valmistettu öljypohjaisista uusiutumattomista raaka-aineista.

”Muu raaka-aine ostetaan Euroopasta. Käyttämällä Suomessa valmistettua uusioraaka-ainetta voimme pienentää sekä raaka-aineen valmistamisesta että kuljettamisesta syntyviä päästöjä”, Mäkilouko kertoo.

Lenkissä on pitkä kokemus kierrätysmateriaalien käytöstä. Yritys käyttää esimerkiksi tekstiili- ja ­nahkateollisuuden prosessijätteistä valmistettuja materiaaleja kenkien pinkopohjien ja kantakappien valmistuksessa sekä kierrätyspulloista saatavaa PET-muovia pohjallisissa.

”Uusiokäyttö on meillä sisäänrakennettu juttu, joka tulee vähän niin kuin äidinmaidossa”, Mäkilouko kuvaa.

Uusioraaka-aineista on paljon hyötyjä teollisessa valmistuksessa. Sekä Lenkille että yhteiskunnalle ylipäätään tärkein näkökulma on kuitenkin vastuullisuus. Jotta päästöjä voidaan hillitä, raaka-aineet riittävät ja maapallon kantokyky voi säilyä, yritysten on siirryttävä uusioraaka-aineiden käyttöön siellä, missä se vain on mahdollista. 

”Sotien jälkeen oli normaalia, että hyödynnettiin kaikki mahdolliset materiaalit. Sittemmin eri raaka-aineiden saatavuus on ollut helppoa, vaikka välillä hinnat ovatkin sahanneet. On hyvä, että ollaan palaamassa siihen ajatteluun, että raaka-aineet käytetään hyväksi useampaan kertaan”, Mäkilouko sanoo. 

Yrityksiä on tuettava uusien materiaalien käytössä

Lenkissä oli mietitty kengänpohjiin sopivaa uusioraaka-ainetta jo pitemmän aikaa. Suomen Rengaskierrätyksen kehittämä ratkaisu löytyi vuoden 2022 keväällä, kun lenkkiläiset vierailivat Suomen Rengaskierrätyksen pisteellä PlastExpo-messuilla Helsingissä.

Kotimainen kierrätysraaka-aine vaikutti lupaavalta. Pitkä kokemus oli kuitenkin osoittanut, ettei saa innostua liikaa, Lenkki oy:n tuotekehityksestä ja tuotesuunnittelusta vastaava Juha Alitalo sanoo.

”Meilläkin pohjat on tehty kauan samalla tavalla. Kun työtavat on opittu ja materiaalit toimivat, muutokseen liittyy teollisessa tuotannossa aina omat kysymysmerkkinsä”, Alitalo sanoo.

Valintaa helpotti pitkä taustatyö. Suomen Rengaskierrätys oy ja kiertotalouden ratkaisuihin erikoistunut Apila oy olivat testanneet uusioraaka-ainetta monipuolisesti ja teettäneet omia koekappaleitaan eri tekniikoilla. Lenkissä oli tärkeää kuulla, että uusioraaka-aine sopii kengänpohjien valmistamisessa käytettävään ruiskuvaluun hyvin.

”Pohjatyö ja alkuvaiheen testaus oli tehty niin huolellisesti, että meidän oli helppoa lähteä kokeilemaan. Ei tarvinnut jännittää, kestävätkö koneet, kun se työ oli jo tehty”, Mäkilouko sanoo.

Lenkki sai kotimaisen uusioraaka-aineen teollisen käytön kehittämiseen tukea EU:n aluekehitysrahastolta. Tuki ei ollut kokeilemisen ehto, mutta se helpotti päätöstä uusioraaka-aineen käyttöönotosta.

”Tuet tasoittavat riskejä. Jotta uusioraaka-aineita saadaan laajasti käyttöön, olisi byrokratiaa jätteiden hyödyntämisen osalta yksinkertaistettava ja myös tuettava yrityksiä uusioraaka-aineiden käyttöönotossa”, Mäkilouko näkee.

Annaleena Mäkilouko esittelee ruiskuvaluun käytettävää granulaattia. Sopimuskumppani on sekoittanut Lenkki Oy:n käyttämään materiaaliin kolmanneksen renkaasta valmistettua uusioraaka-ainetta.

Uusiomateriaali istuu tuotantoon hyvin

Tuotantohallissa Jari Viinamäki poimii jälleen yhden parin uunista ulos ja nakkaa sen pahvilaatikkoon, joka täytyttyään lähtee asiakkaalle. Kun takahuoneessa on juteltu kiertotalouden strategiaa, Viinamäki katsoo uusia pohjia käsityöläisen silmin.

”Uusiomateriaali toimii koneessa hyvin. Valmistuksessa ei huomaa mitään eroa verrattuna muuhun raaka-aineeseen”, Viinamäki sanoo.

Aikaisemmin Lenkin käyttämä uusioraaka-aine on kulkenut pitkin teitä Nokian renkaina. Ne ovat saapuneet Suomen Rengaskierrätyksen kiertotalouslaitokselle Lopelle muiden käytöstä poistettujen renkaiden mukana. 

Siellä renkaat on eritelty ja ajettu jalostuslinjaston läpi. Kun tukikuidut ja -metallit on poistettu, jäljelle jäävä kumi hienonnetaan hienojakoiseksi jauheeksi.

”Jauhe granuloidaan eli sekoitetaan yhteen muun raaka-aineen kanssa sopimuskumppaneillamme. Sieltä tulevat pelletit sopivat tuotantoon sellaisenaan”, Alitalo kertoo.

Uusioraaka-ainetta sisältävät pohjat ovat kestäneet käytössä niin hyvin, että yrityksessä tutkitaan materiaalin sopivuutta myös turvajalkineisiin. Kävelykenkiä ovat testanneet oman väen lisäksi myös ulkopuoliset testiryhmät.

Kierrätyspohjilla kohti Eurooppaa

Alkuvaiheessa raaka-ainetta ja pohjia testattiin laboratorio-olosuhteissa. Esimerkiksi kengänpohjan taivutuskestävyys ja UV-säteilyn kestävyys ovat jopa parantuneet uusioraaka-aineen myötä. 

”Meille se oli tosi hyvä uutinen, sillä pelkkä hyvä ajatus ei riitä. Jotta uusioraaka-aineella todella voidaan korvata neitseellisiä raaka-aineita, sen on sovittava tuotantoon ja pidettävä tuotteiden korkeaa laatua yllä”, Mäkilouko sanoo. 

Alkuvaiheessa Lenkissä on hyödynnetty uusioraaka-ainetta kävely- ja ulkoilukenkien pohjissa. Suomalaisen kenkävalmistajan koekappaleilla on Lenkin oman väen lisäksi kävellyt pitkin kesää myös ulkopuolisia testiryhmiä.

”Vaikka kuinka testattaisiin, lopulta vasta käytössä nähdään, miten materiaali toimii”, Alitalo perustelee.

Kokemukset ovat olleet hyviä. Seuraavaksi Lenkissä on tarkoitus kokeilla uusioraaka-ainetta turvakenkien pohjissa, joissa lujuus- ja kestävyysvaatimukset ovat vielä kävelykenkiä kovemmat. Vastuullisen tuotannon ohessa on kotimainen ja tasaisen varmasti saatava uusioraaka-aine Lenkille tärkeä työkalu myynnin kasvattamisessa.

”Tavoitteenamme on kasvaa kiertotalouskonseptilla ja vientiin sopivilla tuotteilla Euroopan alueella. Tietääksemme muut eivät hyödynnä rengasta samalla tavalla kuin me”, Mäkilouko linjaa.

Uusioraaka-aineella on turvallista ­työskennellä

Uuteen raaka-aineeseen liittyy aina kysymysmerkkejä ja ennakkoluuloja – niin pitääkin. Myös silloin kun kyseessä on ympäristöjalanjälkeä keventävä uusioraaka-aine. 

”Pelkkä hyvä ajatus ei riitä. Myös uusioraaka-aineen pitää olla ominaisuuksiltaan hyvä ja turvallinen niin käyttäjille kuin työntekijöillekin”, Lenkki oy:n tuotekehityksestä ja tuotesuunnittelusta vastaava Juha Alitalo sanoo.

Rengasjauheella rikastettu kumimassa joutui Lenkissä tarkkoihin tutkimuksiin.

”Ei ole salaisuus, että kumi haisi voimakkaammin kuin muut raaka-aineet. Siksi halusimme varmistaa, mikä sen vaikutus on työturvallisuudelle.”

Lenkki selvitti raaka-aineen vaikutuksia työympäristöön Työterveyslaitoksen mittauksilla. Kaasumaiset pah-yhdisteet mitattiin lyhytkestoisesti, kun taas kiinteät pah-yhdisteet tutkittiin pitemmällä, lähes työvuoron kestäneellä kokeella. Työpisteellä etsittiin ilmanäytteistä polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä, pah-yhdisteitä, hiukkasfaaseja, naftaleeniä ja betsopyreeniä. 

Kaikki tutkitut aineet jäivät selvästi vaadittujen turvarajojen alle. 

”Testien mukaan renkaasta valmistetulla uusioraaka-aineella jatkettua muovia on ruiskuvalussa yhtä turvallista työstää kuin muitakin käyttämiämme aineita.”

info

• Vuonna 1974 perustettu Lenkki oy valmistaa pääosin kenkä- ja eläintarviketeollisuuden komponentteja ja tuotteita Kankaanpäässä. 
  
• Yhtiön asiakkaita Suomessa ovat kotimaiset jalkinevalmistajat sekä Puolustusvoimat.
  
• Lenkki oy:n tuotannosta noin 30 % valmistetaan vientiin. Tärkeimmät markkina-alueet ovat Pohjoismaat ja Baltia.
  
• Lenkki oy työllistää Kankaanpään tehtaallaan 16 henkilöä. 

Palaa otsikoihin