Artikkeleita Renkaankierrätys-lehdessä
Mika muokkaa muovista materiaalia
Alan vaikuttaja: Tuottajayhteisö Sumi kehittää muovien kierrätystä vauhdikkain askelin. Vuonna 2026 Sumi avaa Riihimäelle oman muovipakkausten lajittelulaitoksen. Sen onnistumiselle on vain yksi ehto: suomalaiset on saatava lajittelemaan muovijätteensä nykyistä paremmin, Sumin toimitusjohtaja Mika Surakka sanoo.
Viimeisen puolentoista vuoden aikana on tapahtunut paljon. Vuonna 1992 perustettu Suomen Uusiomuovi Oy on muuttanut nimensä Sumi Oy:ksi ja saanut tuottajayhteisön statuksen kaikille pakkauksille. Keväällä 2023 Sumissa perustettiin Suomen Maatalousmuovien Kierrätys Oy ja vuotta myöhemmin vielä kaksi tytäryhtiötä, Ahvenanmaalla toimiva Sumi Åland sekä Sumi Sorting Oy.
”Vaikka olemme kyllä linjanneet, ettei perustettaisi kuin yksi uusi yhtiö per hallituksen kokous, mutta tulikin kerralla kaksi”, Sumin toimitusjohtaja Mika Surakka veistelee.
Surakka myöntää, että vauhtia on ollut. Sitä pitääkin olla, jos haluaa että kierrätys ja hyötykäyttö kehittyvät.
”Kehityksellä en tarkoita vain kierrätystä. Ajatuksellisia ja teknologisia innovaatioita pitää olla valmis hyödyntämään koko tuottajavastuun arvoketjussa.”
Surakka nostaa esiin kaksi käytännön esimerkkiä. Tänä vuonna Sumi otti verkkosivuilleen avuksi tekoälyn, joka Sumilit-avatarien muodossa vastaa tuottajavastuuta koskeviin kysymyksiin Sumin sekä viranomaisten verkkosivuilta löytyvän tiedon perusteella.
Toinen innovaatio ovat olleet aurinkovoimalla toimivat pop up -puristimet erilaisiin tapahtumiin, joissa kierrättäminen on ollut ennen hankalaa. Sellaisen Sumi ja Lakia-Jukolan jätehuolto pystyttivät kesällä Jukolan viestiin.
”Suunnistustapahtumahan on kuin pieni kaupunki. Nyt saimme talteen muovit, kartongit, lasin ja metallin, kun ennen hyvää kiertotalouden raaka-ainetta päätyi hukkaan sekajätteeksi useita tonneja.”
Huolellinen lajittelu on kierrätyksen perusta
Muovia käytetään nyky-yhteiskunnassa käytännössä joka paikassa. Viime vuonna erilaisia pantittomia muovipakkauksia laskettiin Suomessa markkinoille noin 125 000 tonnia. Se on suuri määrä tavaraa: esimerkiksi yksittäinen jauhelihapakkaus, pesuainepullo tai muovikassi painavat enimmilläänkin muutamia kymmeniä grammoja.
Euroopan unionissa on asetettu tavoitteeksi, että markkinoille tulevasta muovista pitäisi kyetä kierrättämään yli 50 prosenttia. Suomalaiset pitävät itseään kierrättäjäkansana, mutta muovin kohdalla se ei ole totta.
”Emme tällä hetkellä pääse 50 prosentin tavoitteeseen, sillä muoveista saadaan kerättyäkin vain 44 prosenttia.”
Yrityksiltä muovijätettä tulee hieman paremmin kuin kotitalouksilta. Osin syy laiskalle lajittelulle on tietämättömyydessä, mutta mukana on myös välinpitämättömyyttä, josta pitäisi päästä eroon. On turha polttaa jätteenä sellaista, jota voitaisiin hyödyntää uusioraaka-aineena.
”Ihmiset eivät lajittele riittävästi ja toisaalta samalla lajitellaan väärin. Meille tulevasta materiaalista kuudesosa on muuta kuin muovia, kuten vaippoja, elektroniikkaa ja kakkosnelosta. Ei se vain tietämättömyyttä ole.”
Muovin käsittelylaitos vahvistaa Suomen kiertotalousjärjestelmää
Vahvin osoitus Sumin vauhdista ja innovatiivisuudesta on vasta tekeillä. Toukokuussa Sumi solmi Fortumin kanssa sopimuksen oman muovinkäsittelylaitoksen rakentamisesta Fortumin toimipaikan yhteyteen Riihimäelle.
”Me lajittelemme muovit, Fortum pesee ja granuloi niistä materiaalia muovin tuotantoon. Kun laitos valmistuu, Suomessa syntyvät muovit pysyvät uusioraaka-aineina täällä sen sijaan, että niitä kuljeteltaisiin käsiteltäväksi ulkomaille.”
Laitoksen rakennustyöt alkavat loppuvuodesta 2024 ja tuotannon on tarkoitus käynnistyä alkuvuodesta 2026. Surakka näkee Riihimäen kaltaiset investoinnit tärkeinä. Jos Suomessa halutaan luoda uutta vihreää liiketoimintaa, on jätteitä opeteltava jalostamaan uusioraaka-aineeksi itse.
”Riihimäen laitoksen myötä kuljetusten ympäristökuormitus vähenee, kun muovipakkausten lajittelu, pesu ja granulointi tapahtuvat kaikki samalla tontilla. Samalla luomme työtä ja turvaamme raaka-aineen saatavuutta suomalaiselle teollisuudelle, mikä menee hyvin yhteen hallitusohjelmaan kirjatun omavaraisuuden kasvattamisen kanssa.”
Näin kierrätän
”Kukaan ei ole täydellinen, mutta jokainen voi kehittyä. SER:n, paristot ja erilaiset pakkaukset lajittelen tunnollisesti ja biojätteen käsittelemme kompostorissa. Näin tarkemmin ajateltuna sekajätettä tulee sen verran vähän, että uskallan antaa itselleni hyvän arvosanan.”
Teksti ja kuva:
Juho Paavola