Artikkeleita Renkaankierrätys-lehdessä
Mitä yhteistä on kuonalla ja renkailla?
Äkkiseltään ajateltuna ei juuri mitään. Hieman syvemmälle sukellettaessa molemmat paljastuvat GRK Suomi Oy:n työmaiden tärkeiksi uusiomateriaaleiksi, joilla on korvaamaton yhteinen tehtävä uusiutumattoman maa-aineksen käytön vähentämisessä ja infra-alan ympäristöjalanjäljen keventämisessä.
Kuona – ei ehkä sanoista kaikkein romanttisin, mutta maapallon resursseista taistelevassa nykymaailmassa kuonakin on oikein käsiteltynä arvokasta. Siksi juuri nyt Ruskon jätekeskuksessa Oulussa jytisee käsittelylaitos, joka käsittelee jätteenpolton kuonat sopiviksi hyötykäyttöön.
”Erottelemme ensin kuonasta metallit uusiometallin tuotantoon. Jäljelle jäävän mineraalisen aineksen käsittelemme rakennusmateriaaliksi omille tai asiakkaidemme infratyömaille”, GRK Suomi Oy:n Keski- ja Pohjois-Suomen kiertotalousratkaisuista vastaava aluepäällikkö Janne Huovinen kertoo.
Kun Oulussa työ on tehty, liikkuva laitos matkaa yli 600 kilometriä etelään Ämmässuon ekoteollisuusalueelle Espooseen tekemään samaa työtä. Vuosittain GRK jalostaa Oulussa ja Ämmässuolla toista sataa tuhatta tonnia kuonaa kiertotalouden käyttöön.
Asiaa tuntemattomalle sen arvon kertoo parhaiten käänteinen kysymys: mitä jos GRK ei käsittelisi kuonaa uusiomateriaaliksi?
”Tärkeä materiaali jäisi käyttämättä. Sama aines esimerkiksi infratyömaan rakennettaviin kerroksiin olisi kaivettava muualta”, Huovinen tiivistää.
Turhaan ei kannata kaivaa.
Renkaan etuna on varma saatavuus
Vuonna 1983 Graniittirakennus Kallio -nimellä perustettu GRK on jo pitkään tunnettu kiertotalousajattelustaan.
”Haluamme olla kierrätysmateriaalien hyödyntämisessä edelläkävijöitä. Samalla myös yleinen ajattelu yhteiskunnassa ja koko infra-alalla on muuttunut, ja yhä useampi asiakkaamme on alkanut antaa arvoa aiempaa enemmän myös uusiomateriaalien hyödyntämiselle.”
GRK:lla tutkitaan jatkuvasti uusien kierrätysmateriaalien mahdollisuuksia infrarakentamisessa. Yksi kahden viimeisen vuosikymmenen luottomateriaaleista on ollut käytöstä poistunut autonrengas, joita GRK hyödyntää vuosittain merkittäviä määriä. Renkailla tehdään erilaisia valli- ja tukirakenteiden täyttöjä sekä kevennysrakenteita. Uusia kehityshankkeita renkaiden yhä laadukkaampaan käyttöön on vireillä.
”Rengas on monipuolinen materiaali, johon samalla kiteytyy tärkeä näkökulma kierrätysmateriaalin hyödyntämisestä. Jotta kierrätysmateriaalin avulla voi suunnitella projekteja, sen saatavuuden on oltava taattua. Rengasta on ollut hyvin saatavilla.”
Uusiomateriaali säästää neitseellistä kiveä
Kun puhutaan renkaasta maanrakennuksessa, johdon viestintäkonsultilla alkavat helposti kämmenet hikoilla. Etenkin moni infra-alan rakennustekniikkaa tuntematon nimittäin ajattelee edelleen, että kyse on renkaan hautaamisesta tai piilottamisesta maahan.
”Ajatus on tuttu ja tavallaan myös ymmärrettävä. Se vain ei ole lainkaan totta. Rengas on erinomainen materiaali, ja ilman sitä moni hanke olisi jäänyt kokonaan toteuttamatta”, Huovinen sanoo.
Hän nostaa esimerkiksi GRK:n urakoiman Ruutinkankaan ampumaurheilukeskuksen Limingassa. Sen suojavallit on osaksi rakennettu renkaista. Lähiaikoina valmistuvan urheilukeskuksen vallit ovat vaatineet rakenteisiinsa mittavan määrän rengasta. Karkeasti arvioiden määrä vastaisi noin 200 000 kuutiometriä maa-aineista, jonka saaminen tähän kohteeseen olisi ollut käytännössä mahdotonta ilman merkittäviä panostuksia.
”Jos täyttöjä ei olisi tehty renkailla, sama määrä kiveä olisi pitänyt kaivaa maasta rakenteita varten, eikä se maa palaudu koskaan ennalleen. On parempi käyttää jo olemassa olevaa materiaalia, kun se vain on mahdollista.”
Infraprojekteissa katse kääntyy usein helposti käytettäviin määriin. Huovinen nostaa rinnalle toisen merkittävän syyn, jonka takia GRK:lla käytetään rengasta.
”Se on materiaalina hyvä ja luotettava. Koska rengas on kevyttä, voidaan täyttöjä rakentaa myös pehmeään maaperään ilman massiivisia ja kuluttavia maa-aineksen vaihtoja.”
Jos ampumarata tai meluvalli päätetään joskus myöhemmin purkaa, käytetty rengasmateriaali on edelleen käytettävissä sellaisenaan muihin kiertotalouden kohteisiin tai jalostettavissa uusioraaka-aineeksi.
Käytön ehtona on saatavuus läheltä
Renkaiden ohessa viime vuosina GRK:lla hyväksi uusiomateriaaliksi on havaittu betonimurske. Se valmistetaan rakennusteollisuuden ja purkutyömaiden jätteestä. CE-merkitty materiaali sopii yksi yhteen neitseellisen raaka-aineen kanssa työmaiden perustuksissa.
”Kiertotalouden ja uusiokäytön kehitystä kuvaa hyvin se, että vain parin kolmen viime vuoden aikana betonimurskeen kysyntä on kasvanut merkittävästi.”
Huovinen huomauttaa, että betonimurske on samalla hyvä esimerkki kiertotalouden monimutkaisesta luonteesta. Ajatuksen tasolla tähdebetonin hyödyntäminen on hienoa, ja myös tekniikka toimii.
”Mutta mitäpä jos kohteen lähellä ei olekaan ainuttakaan purkutyömaata, mistä betonia saataisiin”, Huovinen kysyy retorisesti.
Toisin sanoen, jos materiaalia joudutaan ajamaan työmaalle kaukaa, menetetään helposti uusiomateriaalista saatavat hyödyt.
”Uusiomateriaalia on järkevää käyttää, kun sitä on saatavissa läheltä. Kun betonimurske saa asianmukaisen vastaanoton ja käsittelyn myötä EEJ- eli ei enää jätettä -statuksen, sen käyttö helpottuu entisestään.”
Hybridirakentaminen on huomisen arkea
Esimerkin ei ole tarkoitus lannistaa, päinvastoin. Lähes 30 vuotta kiertotaloudessa ovat opettaneet Huoviselle, että tehokas uusiokäyttö vaatii samaan aikaan realismia, tavanomaista urakkalaskentaa ja rohkeudella varustettuja unelmia.
”Etenkin julkisissa hankkeissa toivoisin asiakkailta rohkeutta kokeilla vieläkin enemmän uusiomateriaalien käyttöä. Ensin vaikka pienillä, helpommilla projekteilla ja vasta sitten isommilla. Kierrätysmateriaalit ovat hyviä, mutta uutta on maltettava opetella.”
Huovinen uskoo, että tulevaisuudessa infratöissä siirrytään yhä vahvemmin hybridirakentamiseen. Kierrätysmateriaalia käytetään aina, kun se on taloudellisesti ja teknisesti mahdollista. Neitseellinen maa-aines säästetään kohteisiin, joissa sitä ei voida korvata.
”Toivoisin, että uusiomateriaalien käyttöön liittyvä byrokratia saataisiin karsittua minimiin. Mitä vähemmän selvitettäviä esteitä rakennuttajalla on, sitä helpompaa heidän on edellyttää rakentajalta uusiomateriaalien käyttöä.”
Pelkät raaka-aineet eivät riitä
Syksyllä 2022 Tampereen Tuottajavastuuiltapäivässä puhunut Geologian tutkimuslaitoksen erikoisasiantuntija Toni Eerola sanoi suoraan, että maapallon resurssit eivät pysy digitalisaation ja sähköistymisen perässä.
”Akkujen ja digitalisaation tarvitsemat alkuaineet ovat syntyneet alkuräjähdyksessä ja saavuttaneet louhittavan muotonsa viimeisten noin 2–3 miljardin vuoden aikana”, Eerola huomautti.
Ongelma tulee siitä, että käytämme monia laitteita keskimäärin 2–5 vuotta. Jotta mineraalit saataisiin nykyistä tehokkaammin uusiokäyttöön, olisi laitteet ja koko ajatusmalli suunniteltava uusiksi.
Usein maapallon resursseista puhuttaessa esiin nousevat juuri akkujen ja digilaitteiden tarvitsemat mineraalit. Vaikka ala on täysin erilainen, samat lainalaisuudet tulevat vastaan myös infrarakentamisessa.
”Tulevaisuudessa maa-aineksen käyttöä tullaan todennäköisesti Suomessakin ohjaamaan entistä vahvemmin. Jo nyt joissakin Euroopan maissa neitseellisen maa-aineksen louhiminen on kiellettyä tai verotuksen keinoin tehty kalliiksi”, GRK:n aluepäällikkö Janne Huovinen sanoo.
Teitä, ratoja ja siltoja tarvitaan jatkossakin. Jotta yritys voi pärjätä kilpailussa ja jotta yhteiskunnan tasolla työmaita voidaan toteuttaa kestävästi, on vanhoja rakenteita kyettävä korjaamaan ja kierrättämään. Erilaisia uusiomateriaaleja on opittava käyttämään nykyistä paremmin.
”Suomessa kiveä riittää, mutta emme me täälläkään voi ajatella niin, että voimme käyttää luonnon resursseja rajattomasti.”
GRK
- GRK rakentaa väyliä, teitä, raiteita ja siltoja. Vuonna 2022 noin 1 000 henkeä työllistävän GRK-konsernin liikevaihto oli 450 miljoonaa euroa.
- GRK-konserniin kuuluvat emoyhtiö GRK Infra Oyj:n lisäksi tytäryhtiöt GRK Suomi Oy Suomessa, GRK Infra AB Ruotsissa sekä GRK Eesti AS Virossa.
- GRK Suomi Oy tarjoaa myös kiertotalouspalveluita, kuten luokittelua, murskausta, paalausta, re-hibausta, lajittelua ja stabilointia.
Teksti:
Juho Paavola
Kuvat:
Vesa Ranta