Artikkeleita Renkaankierrätys-lehdessä
Rengas pitää Kuittisen ja kodin kuivana
Arkkitehti Matti Kuittinen rakensi itselleen kierrätysraaka-aineista minikoti Talo Varjon selvittääkseen, miten erilaisia uusioraaka-aineita voidaan käyttää teollisessa rakentamisessa. Talon bitumikatteessa perinteinen pinnan kiviaines on korvattu renkaasta valmistetulla uusioraaka-aineella. Tulevaisuudessa rakentamisessa tarvitaan kierrätysraaka-aineita yhä enemmän päästöjen hillitsemiseksi.
Kesä on ollut kuuma, mutta välillä vettä on tullut reippaastikin. Arkkitehti Matti Kuittisen talon katolla sadepisarat on ottanut vastaan rengaskumilla pinnoitettu bitumikate.
”Olen pysynyt kuivana, eli hyvin se on toiminut”, Kuittinen nauraa.
Käytöstä poistuneesta renkaasta valmistetun kumimateriaalin käyttö kattohuovassa on uusi innovaatio, mutta aivan tavanomainen ei ole Kuittisen talokaan. Lohjalla sijaitseva 34 neliön Talo Varjo on yhtä aikaa koti ja kiertotalousalan rakentamisen koelaboratorio.
Kuittinen halusi selvittää omalla taloprojektillaan konkreettisesti, miten erilaisia kierrätysmateriaaleja ja uusioraaka-aineita voitaisiin käyttää rakentamisessa entistä paremmin. Kuittinen tavoitteli yli 50 prosentin kierrätysastetta ja pääsin kaikki raaka-aineet huomioiden 56 prosenttiin. Vain ilmanvaihtokone ja ilmalämpöpumppu on hankittu uutena.
”Teollisesti rakennettu talo valmistui alle puolessa vuodessa nopeasti, vaikka kierrätysmateriaalin hankinta vei enemmän aikaa kuin verkkotilaus rautakaupan hyllystä.”
Hän näkee, että sama on mahdollista rakentamisessa laajemminkin, mutta se vaatii uutta asennetta suunnittelussa ja sen ajatuksen hyväksymistä, että pinnoissa näkyy eletty elämä.
”Vielä meillä on varaa olla ronkeleita rakentamisessa, mutta suomessakin on ymmärrettävä, että pian on alettava rakentamisessakin elää suu säkkiä myöden. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa tuhlata arvokkaita materiaaleja loputtomiin.”
Talo Varjo vaati mustaa kattoa
Kierrätysasteen nosto vaati myös ennen kokeilemattomia ratkaisuja. Yksi niistä oli sellaisen kattomateriaalin löytäminen, jossa uusioraaka-ainetta olisi mahdollisimman paljon. Uusioraaka-aine on tärkeää, sillä vähentää neitseellisen raaka-aineen tarvetta ja pienentää valmistamisen Co2-päästöjä.
”Soitin aiemmista projekteista tuttuun firmaan eli Kerabitille ja heillä löytyikin heti valmis idea. Sovimme, että voimme testata sitä katollani”, Kuittinen kertoo.
Projekti on tärkeä myös kattomateriaaleja valmistavalle Kerabitille, missä haaste otettiin mielellään vastaan.
”Etsimme jatkuvasti uusia kierrätys- ja uusioraaka-aineita. Kehitystyölle oli hyvä , kun avarakatseinen arkkitehti ja näin hyvä pilottikohde löytyi läheltä”, Kerabitin tuoteryhmäpäällikkö Mikko Nikander sanoo.
Kuittisen katolle asennetun bitumikatteen pintasirotteessa perinteinen kivi on korvattu rengaskumista valmistetulla rouheella. Pintasirote on bitumikatolle tärkeä, koska se suojaa vedeneristettä auringon uv-säteilyltä ja haurastumiselta.
”Tekemiemme testien perusteella rengasrouhe toimii sirotteessa siinä missä perinteinen kivikin, jota nyt ei tarvita. Näin kykenimme suomalaisen uusioraaka-aineen avulla toteuttamaan asiakkaan toivoman kierrätysasteen noston sekä tavallista syvemmän mustan värin”, Nikander luettelee etuja.
Hän näkee rengasrouheen hyvänä vaihtoehtona myös tuotannollisesti. Helppokäyttöisyys on yksi ehto sille, että uusioraaka-aine voi lyödä teollisesti läpi.
"Rengaskumi toimii tuotannossa yhtä hyvin kuin kivikin joten suurempia muutoksia emme tarvinneet tehdä"
Olohuoneesta näkyy luonnon oma televisio
Arkkitehti Kuittisen olohuone ei ole aivan tavanomainen. Kolmella seinällä ovat mustat verhot, neljännellä aukeaa suuri ikkuna talon takaiseen metsikköön. Se on kuin oma luonto-ohjelma, jota voi seurata talon lämmöstä.
”Olen katsellut Kettuja ja kauriita. Yksi aamu siinä hyppeli lumikko, sitten se katosi ja palasi kohta takaisin myyrä suussa. Söimme siinä sitten yhdessä aamupalaa”, Kuittinen tarinoi.
Verhot kätkevät taakseen monikäyttöisyyden ja auttavat rauhoittamaan yhden tilan yhteen tehtävään kerrallaan. Kun yksi verho avataan, paljastuvat vaatehylly ja televisio. Toisen verkon takaa laskeutuu seinälle nostettava työpiste ja kolmannen takaa keittiö.
Jokaista kotia tuskin rakennetaan ihan näin, eikä tarvitsekaan. Lineaaritalouden ylijäämää hyödyntävän minitalon pointti onkin siinä, että Suomi tarvitsee rakentamisen uusia innovaatioita paitsi ympäristön säilyttämiseen ja myös talouden kasvuun. Kuittinen nostaa esiin Maailmanpankkiin kuuluvan IFC:n arvion, jonka mukaan jo 2030-luvulla kiertotalousratkaisuihin perustuvan rakentamisen markkinan arvo on noin 25 000 miljardia dollaria. Syy on siinä, että tällä vuosisadalla globaalisti tarvitaan kaksi miljardia kotia. Samalla vain rakentamisen päästöistä pitäisi leikata vuoteen 2050 mennessä noin 80–90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
”Siitä pienikin siivu on merkittävä, ja jos haluamme saada oman osamme kansainvälisestä kiertotalousrakentamisen markkinasta Suomeen, meillä pitää olla vahvat näytöt osaamisestamme oman maan sisällä”, Kuittinen perustelee.
Hyötykäyttö vaatii intoa, uskoa ja lainsäädäntöä
Nikander uskoo, että tulevaisuudessa teollisessa rakentamisessa suositaan kierrätysmateriaaleja ja uusioraaka-aineita nykyistä enemmän. Kerabitissa nähdään, että aika ottaa niitä käyttöön on kuitenkin jo nyt.
"Kerabitilla kiertotalouden mahdollisuuksia tutkitaan ja kokeillaan jatkuvasti, vaikka nyt rakentamisessa on tiukat ajat. Toisaalta pohja huomisen innovaatioille luodaan jo tänään, eli siksikin liikkeellä on hyvä olla ajoissa”, Nikander sanoo.
Innostuksen ja porkkanan lisäksi Nikanderin mielestä uusiotuotteiden käyttö edellyttää kuitenkin myös hieman sitä kuuluisaa keppiä.
”Kaksi rakentamisen parasta vauhdittajaa ovat euro ja pakko. Kun laki määrää reunaehdot, selvät pelisäännöt ja uusioraaka-aineiden käyttöä aletaan edellyttää, niitä myös aletaan käyttää.”
Kuittinen heittää palloa paitsi muille arkkitehdeille ja rakennusteollisuudelle myös valtiolle.
”Valtio tuskin alkaa tilata ekologisia rakennuksia, eikä tarvitsekaan, mutta kiertotalouteen painottuvilla toimenpideohjelmilla voitaisiin pilotoida kierrätys- ja uusioraaka-aineita esimerkiksi suurempien julkisten rakennushankkeiden osana”, Kuittinen sanoo.
