Rengasratsia ja reilu peli

Alan vaikuttaja: Rengasratsioissa on tarkastettu renkaiden kuntoa ja urasyvyyttä joka syksy 22 vuoden ajan. Renkaiden kunto on parantunut, mutta huonot renkaat ja muut riskitekijät kulkevat käsi kädessä, poliisitarkastaja Heikki Ihalainen sanoo.

Lasten liikennekaupunki Helsingin vilkkaalla Nordenskiöldin kadulla on tyhjä. Yksi syksyn ensimmäisistä rankkasateista saa pysymään sisällä. Tai siis muut paitsi sinipukuiset poliisit, jotka pysäyttävät ja ohjaavat autoilijat tarkastuttamaan renkaansa valkoisiin haalareihin pukeutuneiden rengasalan ammattilaisten luokse.

”Tämä kelihän on oikeastaan paras. Se muistuttaa autoilijoita siitä, miksi renkaan kunnolla on merkitystä”, poliisitarkastaja Heikki Ihalainen sanoo.

Jokasyksyinen Rengasratsia on juuri alkanut. Vuodesta 1997 toistunut turvallisuuskampanja on Autonrengasliiton, Liikenneturvan ja poliisin yhteinen voimanponnistus rengastietouden levittämiseksi. Eri alojen yhteistyön erityisyydestä kertoo paljon se, että kampanja on sellaisenaan kopioitu Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan.

Ihalainen on ollut mukana alusta asti. Ensin komisariona Lahden poliisiasemalla, sittemmin poliisihallituksen edustajana.

Kehitys on kulkenut hyvään suuntaan. Renkaat ovat parempia ja kulutuspintaakin löytyy, Ihalainen on huomannut.

”Jokasyksyinen kampanja laittaa ihmiset ajattelemaan renkaita ja myös huomaamaan, että niiden kuntoa valvotaan.”

Renkaiden kunto on parantunut

Tilastot ja Ihalainen puhuvat samaa kieltä. Kun kampanjan aloitusvuonna 1997 huonokuntoisilla renkailla ajoi joka neljäs, viime vuonna enää joka kymmenennen auton renkaat olivat kehnot.

”Kymmenesosa kuitenkin tarkoittaa noin 270 000 autoa, joiden ”tassut” lipsuvat märällä tiellä”, Ihalainen sanoo.

”Vaikka kehitys on ollut hyvää, on työtä tehtävä sen eteen jatkuvasti, että tilanne jatkuu hyvänä.”

Yleensä huonot renkaat havaitaan pysäytyksen yhteydessä.

”Tahtoo olla niin, että huonot renkaat ja muut liikenneturvallisuuteen liittyvät puutteet kulkevat käsi kädessä.”

Huonot renkaat eivät automaattisesti johda sakkoihin. Usein huomautus riittää.

”Mutta jos kaikki neljä rengasta ovat sileät, kyllä se sakon paikka alkaa olla.”

Ihalainen tähdentää, että poliisin intressissä ei ole rahan kerääminen. Enemmän heitä kiinnostaa liikenneturvallisuuden kasvattaminen ja valistus.

”Ennaltaehkäiseminen on kaikkein halvin tapa kasvattaa turvallisuutta, ja se säästää eniten myös poliisin aikaa.”

Uusi tieliikennelaki lisää kuljettajan vastuuta

Pian valistus on yhä tärkeämpää. Kun uusi tieliikennelaki astuu kesäkuun 2020 alussa voimaan, nykyinen talvirenkaiden käyttöpakko astuu syrjään. Sen sijaan talvirenkaita on käytettävä sään niin vaatiessa marraskuusta maaliskuuhun. Sen, onko talvi vai ei, päättää lopulta poliisi.

”Olemme aika suuria herroja nyt”, Ihalainen sanoo ilkikurisesti.

”Sitä emme olisi halunneet. Poliisin toiveena oli, että talvirenkaiden käyttökuukaudet olisi määritelty selvästi.”

Ihalainen uskoo, että suurin osa autoilijoista vaihtaa renkaansa totuttuun tapaan, mutta lainsäädännön valvonnassa sävelten pitäisi olla selvät. Sitä Ihalainen kertoo toistaneensa valmisteluvaiheessa eduskunnan valiokunnille, mutta turhaan.

”Sen mukaan poliisi hoitaa, miten laki on kirjoitettu. Viestintää on kuitenkin lisättävä nyt, mutta lopulta jokainen on vastuussa omista renkaistaan”, Ihalainen sanoo.

Teksti ja kuva Juho Paavola

Palaa otsikoihin