Artikkeleita Renkaankierrätys-lehdessä
Terminaali on rengaslogistiikan tärkeä varaventtiili
Encore Ympäristöpalvelut oy ylläpitää Suomen Rengaskierrätyksen terminaaleja eli välivarastoja ympäri Suomea. Encoren liiketoimintapäällikkö Jari Tallbacka ja Valkealan terminaalin työnjohtaja Hermanni Sipinen pitävät huolen siitä, että kierrätettäville renkaille löytyy mahdollisimman läheltä hyötykäyttöä välivarasto, jonka kapasiteetti joustaa kierrätysmäärien mukana.
Operaattorillamme Encore Ympäristöpalvelut oy:llä on seitsemän kierrätysrenkaiden terminaalia eli välivarastoa eri puolilla Suomea. Kuvassa näkyvä Valkealan terminaali Kouvolan lähellä on Stena-konserniin kuuluvan Encoren terminaaleista suurin.
”Valkealan tavoin suurin osa renkaita säilyttävistä terminaaleistamme on monimateriaaliterminaaleja, eli keräämme, säilytämme ja käsittelemme renkaiden useita eri jätelajeja hyötykäyttöä varten”, Encoren liiketoimintapäällikkö Jari Tallbacka kertoo.
Valkealassa renkaiden seurana on esimerkiksi puuta ja sekajätettä energiakäyttöön sekä kierrätysmetallia.
”Valkealaan renkaat tulevat Kaakkois-Suomen alueelta ja jatkavat myös hyötykäyttökohteisiin samoille seuduille”, terminaalin murskaustoiminnasta vastaava työnjohtaja Hermanni Sipinen kertoo.
Hyötykäytön varaventtiilit
Viime vuonna Encoren terminaalien kautta kulki noin 14 000 tonnia renkaita. Se on noin neljäsosa kaikista Suomessa kierrätettävistä renkaista.
”Yksi keskeinen tehtävämme on toimia kierrätysjärjestelmän varaventtiilinä. Varastoimme ja käsittelemme joustavasti materiaalia varastointi- ja hyötykäyttötarpeen mukaan”, Tallbacka sanoo.
Eri terminaalien varastointimäärät vaihtelevat hieman ajankohdan mukaan. Viime aikoina renkaiden osalta vilkkain on ollut Varsinais-Suomessa sijaitseva Liedon terminaali, jonka kautta renkaita hyötykäyttöön kulki viime vuonna noin 6 000 tonnia.
Lähikäyttö ja lähivarasto laskevat päästöjä
Suomen Rengaskierrätyksen kiertotalouslaitos Lopella voi käsitellä vuodessa noin 20 000 tonnia renkaita kumi- ja muoviteollisuuden uusioraaka-aineeksi. Loput varastoidaan käsittelyä varten Encoren terminaaleille tai ajetaan suoraan keräyspisteiltä lähialueilla toimiville asiakkaille. Hyötykäyttökohde voi olla esimerkiksi infratyömaan kevennys- tai tukirakenne.
”Molemmissa tavoissa perusajatus on sama. Renkaat kerätään ja hyödynnetään mahdollisimman lähellä, jolloin turhat kuljetukset ja niistä syntyvät päästöt vähenevät”, Tallbacka kertoo.
Metallia maailmalle ja takaisin
Jokainen noin kahdeksan kiloa painava autonrengas sisältää kilogramman verran metallia.
”Se on arvokasta materiaalia uusiokäyttöön”, Encore Ympäristöpalvelut oy:n liiketoimintapäällikkö Jari Tallbacka sanoo.
Taloudellisesti kyse on metallien maailmanmarkkinahinnasta: mitä korkeampaa se on, sitä hanakammin pienetkin virrat halutaan uusiometallin tuotantoon. Samalla kyse on myös siitä, miten jo hyödynnetyt malmivarat kyetään uusiokäyttämään ja suojelemaan maapallon hupenevia luonnonvaroja.
”Leikkaamalla on ollut vaikeaa saada tukimetallit riittävän puhtaaksi kumista. Lopen kiertotalouslaitoksella kumi puhdistetaan uusiokäyttöön entistä tarkemmin, jolloin sivutuotteena myös metallit puhdistuvat paremmin ja niitä on entistä helpompaa hyödyntää.”
Rengas on hyvä esimerkki kiertotalouden haasteista ja mahdollisuuksista. Yksi tuote voi sisältää erilaisia raaka-aineita, mutta niiden eritteleminen uusiokäyttöön vaatii uusia innovaatioita ja taloudellista ajattelua, jossa seuraavan kvartaalin sijaan katsotaan vuosikymmeniä eteenpäin.
Samalla Suomessa kierrätettävän renkaan metallit sitovat yksittäisen tuotteen osaksi globaalia kiertotalouden arvoketjua. Tavallisesti kierrätysteräksen mukaan sekoitetaan uutta malmia, mutta valokaariuuniprosessilla kierrätysteräksestä voidaan valmistaa uutta terästä sellaisenaan. Teräsrakenneyhdistyksen mukaan esimerkiksi SSAB:n teräksentuotannosta noin 45 prosenttia perustuu kierrätysteräkseen ja Outokummun ruostumattoman teräksen kierrätyssisältö on noin 87 prosenttia.
”Metalleja on satoja eri laatuja, ja eri renkaat sisältävät erilaisia seoksia. Yksi ratkaistava asia onkin siinä, miten eri metallilaadut saadaan eriteltyä tehokkaasti hyötykäyttöön.”