Artikkeleita Renkaankierrätys-lehdessä
Vastuullisuusjohtaja
Alan vaikuttaja: Toimivan kiertotalouden ehtona on uusioraaka-aineen korkea laatu ja sopivuus käyttötarkoitukseensa turvallisuutta vaarantamatta, Kumiteollisuus ry:n toimitusjohtaja Sami Nikander sanoo.
Helsingin Etelärannassa helmikuussa laiturin alla liplattaa sula meri. Ilmassa lentää, no, jotakin.
”Onko se nyt vettä vai lunta sitten”, Sami Nikander aprikoi.
Hän ihmettelee aidosti säätilan laatua, mutta kysymys voisi olla myös allegorinen. Nikander työskentelee Kumiteollisuus ry:n toimitusjohtajana ja sen emo-organisaation eli Kemianteollisuus ry:n vastuullisuusjohtajana. Viime vuodet ovat opettaneet teollisuudessa, että mitä tahansa voi tulla mistä tahansa.
”Ensin korona ja sen jälkeen Venäjän sota Ukrainassa ovat korostaneet kaikessa tuotannossa raaka-aineiden toimitus- ja huoltovarmuuden merkitystä.”
Globaali kilpailu kiristää raaka-aineen saatavuutta
Niin kumi- kuin kemianteollisuudessa laajemminkin etsitään parhaillaan aktiivisesti vaihtoehtoisia raaka-aineita nykyisten raaka-aineiden rinnalle. Yksi syy on mainittu huoltovarmuusnäkökulma.
”Tiettyyn rajaan asti uusioraaka-aineet ovat osa ratkaisua, kunhan ne sopivat tuotannon ja asiakkaiden laatuvaatimuksiin.”
Pandemia ja Venäjän brutaali sota Ukrainassa ovat näkyvimmät raaka-ainetaloutta horjuttavat tekijät. Samalla raaka-aineiden saatavuuteen vaikuttavat äärimmäisilleen viritetyt globaalit tuotantoketjut – siis sellaiset, joiden haavoittuvuus konkretisoitui maaliskuussa 2021 yhden ainoan Evergreen-yhtiön konttialuksen jumiuduttua lähes viikoksi Suezin kanavaan.
Ylipäätään koventunut globaali kilpailu raaka-aineista johtaa yhä rajumpiin heittelyihin hinnoissa ja saatavuudessa.
”EU:ssa puhe kriittisistä raaka-aineista onkin vilkastunut selvästi. Sillä tasolla kiertotalous nähdään yhtenä ratkaisuna raaka-aineiden saatavuusongelmiin.”
Uusioraaka-aineita tarvitaan kemianteollisuudessa myös muista syistä. Tuotantoketjun pullonkaulat ovat meidän silmiemme edessä tässä ja nyt. Maapallon raaka-aineiden ja puhtaan ilmaston pitäisi riittää kuitenkin myös seuraaville sukupolville.
”Selvin syy on sama kuin kaikilla muillakin aloilla. Jos emme ala hyödyntää uusiomateriaaleja, maapallon raaka-aineet eivät yksinkertaisesti riitä.”
Uusiomateriaaleihin pitäisi kyetä suhtautumaan ilman ideologiaa. Nikanderin puheessa nousee esiin sana laatu. Uusioraaka-aine on hyvä, jos se istuu teollisuuden prosesseihin ja kykenee ylläpitämään asiakkaan kanssa sovittua laatua. Kehnompikin kierrätystuote sopii kukkaruukuksi, mutta teollisen mittakaavan tuotannossa raaka-aineet sekä laatua ja turvallisuutta heikentävät kompromissit eivät sovi yhteen.
”Yhden uuden raaka-aineen sijaan uudet tuotantotavat ovat useamman raaka-aineen yhdistelmiä, joilla tuote toimii parhaalla mahdollisella tavalla. Mukana voi olla esimerkiksi uusioraaka-ainetta ja biopohjaista raaka-ainetta.”
Lain pitää seurata yritysten esimerkkiä
Usein uudistamisessa pakko on paras konsultti. Nikander antaa kuitenkin mielellään tunnustusta yrityksille myös vapaaehtoisuudesta.
”Yrityksissä uutta suunnitellaan joko omista lähtökohdista tai yhdessä oman asiakkaan kanssa isompien projektien osana, jolloin heti alusta asti myös onnistumisen mahdollisuudet kasvavat.”
Nikander heittääkin kevyesti palloa lainsäätäjien kopattavaksi. Hän näkee, että uusioraaka-aineiden käytön lisääminen edellyttäisi asennemuutosta.
”Teollisuus haluaa ja on menossa kiertotalouteen, mutta lainsäädäntömme elää edelleen lineaarimaailmassa. Se on haaste.”
Näin kierrätän
"Kierrätän omakotiasujana tosi tunnollisesti paperit, muovit, lasit ja metallit siis kaiken biojätettä lukuun ottamatta. Kun ostetaan fiksusti ja syödään lautaset tyhjiksi, biojätettä tulee niin vähän, ettei sillä saa kompostia pyörimään"
Teksti ja kuva:
Juho Paavola