Artikkeleita Renkaankierrätys-lehdessä
Vrom vrom vrooom!
Uusiokäyttö: Mika Kallio kaasutteli MotoGP-testiajoissa KymiRingillä tänä syksynä ja antoi radasta muutaman kipakan kommentin.
Kun puut alkavat kääntyä syksyyn, KymiRingin ensimmäiset testiajot ovat vihdoin takana. Niitä oli odotettu, sillä innokkaimmat olivat alkaneet visioida kansainvälisen mittakaavan moottorirataa Kouvolan viereen Iittiin jo yli 20 vuotta sitten.
Autojen ja moottoripyörien kuninkuusluokkien GP-kisoille kelpaavaa rataa ei Suomessa ole aiemmin ollut, ratajohtaja Timo Pohjola huomauttaa.
”Radan vaikutus moottoriurheilulle on valtava. Aiempaa tilannetta voisi verrata siihen, että yleisurheilijoilla ei olisi Olympiastadionia”, Pohjola sanoo.
Kaikki siis hyvin, vai onko?
Kun ensimmäiset testit olivat takana, Suomen ykkösmoottoripyöräilijä Mika Kallio arvosteli KymiRingin rataa mediassa melko suoraan. Vauhtia pitäisi saada lisää, mutkia jättää pois ja joistakin kurveista tehdä nykyistä nopeampia, Kallio summasi.
Pohjola antoi sanan säilän heilua takaisin.
”En sitä sen enempää ala purkaa. Me teimme aivan oman ja uudenlaisen radan, joka on suunniteltu lajiliittojen FIM:n ja FIA:n ohjeiden mukaan”, Timo Pohjola sanoo.
Rata on kaikille sama. Nopein voittaa.
Äänessä KymiRingin sielu
Pohjolan käyntikortissa lukee ratajohtaja. Työnkuva huomioiden se on aika laimea ilmaus. Paremmin sopisi KymiRingin sielu.
Pohjola aloitti työnsä radan eteen selvitysmiehenä jo 2007 Kouvolan kuntayhtymässä. Suunnitelmien edettyä hän siirtyi hankejohtajaksi vuonna 2013 perustettuun ratayhtiö KymiRing Oy:hyn. Tämän vuoden alusta titteli muuttui ratajohtajaksi.
Käytännössä Pohjola vastaa kaikesta, mikä liittyy alueen ja radan rakentamiseen.
”Siihen luomistyöhön, jolla kokonaisuus laitetaan kasaan”, Pohjola tiivistää.
Toinen puoli työstä kuluu MotoGP-kisojen järjestämiseen yhdessä promoottori Dorna Sportsin ja kansainvälisen moottoripyöräliitto FIM:n kanssa. Siinä auttavat verkostot, jotka ovat syntyneet Pohjolan ajaessa ratamoottoripyörillä kilpaa 1977–85.
”Lähdimme projektin alussa siitä, että Suomessa ajetaan MotoGP-kilpailuja. Se merkitsi sitä, että saimme Dornasta ja FIM:stä apua radan suunnittelemiseen.”
Aika radalle alkoi olla kypsä.
Nykyisin rata suunnitellaan turvallisuuden ehdoilla
Edellisen kerran Eurooppaan on rakennettu MotoGP-mitat täyttävä rata 15 vuotta sitten. Sen jälkeen asenteet ovat muuttuneet ja turvallisuutta on alettu korostaa aiempaa enemmän. Osin muutamien kisoissa sattuneiden, valitettavien kuolonkolarien vuoksi.
”KymiRing on rakennettu turvallisuus edellä. Ainoa tapa saada kaarteista turvallisia on tehdä niistä riittävän jyrkät.”
Joskus voi silti mennä pitkäksi. Siksi kaarteet on reunustettu turva-alueilla eli vauhtia hidastavalla kivimurskalla. Sen takana odottavat vanhoista autonrenkaista tehdyt, reilun metrin korkuiset vallit.
”Rengas on osoittautunut parhaaksi materiaaliksi. Kumi joustaa hyvin ja pehmentää törmäystä, ja samalla renkaan runko kestää”, Pohjola sanoo.
Testiajoissa suojana ollut patteri jopa kolminkertaistuu ennen kisoja. Pohjola arvioi, että renkaita tarvitaan yhteensä noin 50 000 kappaletta.
”Se on kuitenkin vain tämän hetken tilanne. Tarve elää laji- ja turvallisuussääntöjen kehittyessä.”
F1-kisat Kymenlaaksossa?
KymiRingin arjesta suuri osa kuluu erilaisissa koulutus-, testi- ja harjoitusajoissa sekä pienemmissä kilpailuissa. Rata piristää Kouvolan alueen taloutta jo pelkästään majoitustulojen muodossa.
”Ratayhtiö pyörii noin kymmenellä hengellä, mutta ulkopuolisen palvelutuotannon myötä työllistämisvaikutus on huomattava. Pelkästään yksi MotoGP-viikonloppu työllistää suoraan noin 2 500 ja välillisesti 5 000–6 000 henkilöä.”
Vielä MotoGP:täkin suurempi sirkus olisi Formula 1 -kisan järjestäminen Iitissä.
”Rata on tehty niin, että pystyisimme sen järjestämään. Sen tapahtuminen on sitten ihan muista tahoista kiinni”, Pohjola sanoo.
Mainettaan puhtaampaa
Hetkeä ennen Timo Pohjolan haastattelua entinen F1-kuljettaja Mika Salo on kaartanut pois KymiRingin radalta.
”Salo sanoi, että rata on vaikea, ja se tekee siitä hyvän”, Timo Pohjola kertoo.
Vaikeus on yhteydessä moderniin, turvalliseen rataprofiiliin. Muutenkin suunnittelussa ovat puhaltaneet uudet tuulet: promoottori Dorna Sportsin tv-ohjaajat ovat alusta asti olleet kommentoimassa suunnittelua.
”Korkeuseroja on riittävästi. Ne saavat radan näyttämään hyvältä tv-kuvissa.”
Korkeuserojen ja katselukulmien luomiseksi KymiRing on rakennettu suureen monttuun. Aiemmin maa oli paikalla 8 metriä korkeammalla. Maa-ainesta on kaivettu noin 2,5 miljoonaa kuutiota.
”Siitä maasta on rakennettu lähes koko rata, olemme saaneet kaiken materiaalin asfalttia lukuun ottamatta tältä alueelta. Pyrimme kierrättämään kaiken mahdollisen, esimerkiksi hulevedet keräämme altaisiin ja käytämme uudelleen.”
Ympäristökysymys on ajankohtainen myös moottoriurheilussa. Sekä FIA:lla että FIM:llä on omat ympäristöohjelmansa. KymiRingin yksityiskohtainen ympäristölupa oli yli tuhatsivuinen.
”Jos halutaan saada liikenteen päästöt alas, ainoa mahdollisuus siihen on teknologian kehitys, mikä ei tapahdu missään niin nopeasti kuin moottoriurheilussa”, Pohjola sanoo.
”F1-autojen moottorien hyötysuhde on maailman paras. Sieltä ovat kineettisen energian talteenotot ja hybridiratkaisut sitten alkaneet levitä muualle.”
Teksti Juho Paavola
Kuvat Timo Pyykkö ja Juho Paavola
Hetkeä ennen Timo Pohjolan haastattelua entinen F1-kuljettaja Mika Salo on kaartanut pois KymiRingin radalta.
”Salo sanoi, että rata on vaikea, ja se tekee siitä hyvän”, Timo Pohjola kertoo.
Vaikeus on yhteydessä moderniin, turvalliseen rataprofiiliin. Muutenkin suunnittelussa ovat puhaltaneet uudet tuulet: promoottori Dorna Sportsin tv-ohjaajat ovat alusta asti olleet kommentoimassa suunnittelua.
”Korkeuseroja on riittävästi. Ne saavat radan näyttämään hyvältä tv-kuvissa.”
Korkeuserojen ja katselukulmien luomiseksi KymiRing on rakennettu suureen monttuun. Aiemmin maa oli paikalla 8 metriä korkeammalla. Maa-ainesta on kaivettu noin 2,5 miljoonaa kuutiota.
”Siitä maasta on rakennettu lähes koko rata, olemme saaneet kaiken materiaalin asfalttia lukuun ottamatta tältä alueelta. Pyrimme kierrättämään kaiken mahdollisen, esimerkiksi hulevedet keräämme altaisiin ja käytämme uudelleen.”
Ympäristökysymys on ajankohtainen myös moottoriurheilussa. Sekä FIA:lla että FIM:llä on omat ympäristöohjelmansa. KymiRingin yksityiskohtainen ympäristölupa oli yli tuhatsivuinen.
”Jos halutaan saada liikenteen päästöt alas, ainoa mahdollisuus siihen on teknologian kehitys, mikä ei tapahdu missään niin nopeasti kuin moottoriurheilussa”, Pohjola sanoo.
”F1-autojen moottorien hyötysuhde on maailman paras. Sieltä ovat kineettisen energian talteenotot ja hybridiratkaisut sitten alkaneet levitä muualle.”