Rengaskierrätyksen tiedotteet
9.1.2018 11.14
Rengas kiertää vuoden alusta entistä edullisemmin
Renkaiden kierrätysmaksut halpenivat vuoden 2018 alussa.
Suomessa myytävien renkaiden kierrätysmaksut halpenevat vuodenvaihteessa. Yleisimmän rengastyypin eli henkilö- tai pakettiauton renkaan kierrätysmaksu putoaa nykyisestä 1,92 eurosta 1,74 euroon.Pääpointit:
- Renkaiden kierrätysmaksut laskevat 10 prosenttia vuoden 2018 alusta.
- Kasvavan etäkaupan myötä yhä useampi laistaa kierrätysmaksuista. Lasku lankeaa muiden maksettavaksi.
- Hallituksen kärkihanke helpottaa renkaan käyttöä tehokkaana maantäyttöaineena.
”Entistä edullisemmat kierrätysmaksut perustuvat siihen, että olemme kyenneet tekemään keräämisestä ja kuljetuksista entistä sujuvampaa, kehittämään uusia hyötykäyttötapoja ja saaneet jalostuksesta entistä edullisempaa”, Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen sanoo.
Suomen Rengaskierrätys Oy on tuottajayhteisö, jonka jäseniä ovat renkaiden valmistajat, maahantuojat tai renkailla kulkevien laitteiden valmistajat ja maahantuojat. Se vastaa jäseniensä puolesta siitä, että poistuessaan käytöstä vanhat renkaat kerätään ja kierrätetään Suomen jätelain edellyttämällä tavalla. Tavalliselle autoilijalle palvelu näkyy renkaiden ostamisen yhteydessä maksattavana kierrätysmaksuna.
”Mitä vähemmän kuluttajan tarvitsee vaivata renkaiden kierrättämisellä päätään, sitä parempi. Pyrimme siihen, että kierrätys on samalla kuluttajalle mahdollisimman edullista.”
Rehti kuluttaja maksaa vapaamatkustajien renkaista
Vuonna 2017 Suomessa kerättiin talteen noin 54 940 tonnia erilaisten ajoneuvojen renkaita. Tuominen on erityisen tyytyväinen siihen, että kuluneen vuoden aikana keräystoiminta jatkui tasaisen nousujohteisena.
”Saimme kerättyä talteen noin 1 406 tonnia käytöstä poistuneita renkaita enemmän kuin vuosi sitten”, Tuominen sanoo.
Suomalaiset tunnetaan ahkerana pullonpalauttaja-kansana, mutta myös renkaiden kierrättäminen sujuu esimerkillisesti. Käytännössä jokainen Suomessa myyty rengas päätyy kierrätysjärjestelmään ja muuttuu erilaisiksi kierrätys- ja hyötykäyttötuotteiksi.
”Järjestelmä on kuluttajalle vaivaton, mutta samalla myös rengasala ymmärtää kierrätyksen merkityksen ympäristölle ja tekee töitä sen eteen.”
Osaltaan kierrätysmaksujen halpeneminen selittyy myös sillä, että kierrätettävät määrät kasvavat. Kierrätyshinnat voisivat olla nykyistäkin edullisempia, mutta verkossa tapahtuvan etämyynnin myötä Suomeen on rantautunut uutena ilmiönä kierrätysmaksujen välttely.
Ulkomailta renkaita myyvä yritys hyvin harvoin osallistuu suomalaisen kierrätysjärjestelmän kustannuksiin. Silti renkaat kerätään ja käsitellään Suomessa siinä missä muutkin.
”Kun yksi ei maksa, muut maksavat enemmän. Ajatteleva autoilija voikin kysyä renkaan myyjältä, miten hän kierrätyksen hoitaa”, Tuominen vinkkaa.
”Rengasleike on hyvä lämmöneriste ja sen vedenläpäisykyky on hyvä. Se toimii hyvin, kun tarvitaan kevyttä maanrakennusmateriaalia.”
Vuoden 2018 alussa Suomessa tuli voimaan uusi maanrakennus-asetus MARA. Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvan asetuksen myötä rengasmateriaalin tapaisen jätteen käyttö maanrakennusaineena helpottuu entisestään. Ajatuksena on, että kiertotalouden toteuttamisesta tulisi entistä yksinkertaisempaa.
”Esimerkiksi renkaita ei missään nimessä ole tarkoitus vain haudata maahan. Niitä käyttämällä voidaan jättää yhä enemmän luonnon omaa neitseellistä kiviainesta rauhaan.”
Suomen Rengaskierrätys Oy on tuottajayhteisö, jonka jäseniä ovat renkaiden valmistajat, maahantuojat tai renkailla kulkevien laitteiden valmistajat ja maahantuojat. Se vastaa jäseniensä puolesta siitä, että poistuessaan käytöstä vanhat renkaat kerätään ja kierrätetään Suomen jätelain edellyttämällä tavalla. Tavalliselle autoilijalle palvelu näkyy renkaiden ostamisen yhteydessä maksattavana kierrätysmaksuna.
”Mitä vähemmän kuluttajan tarvitsee vaivata renkaiden kierrättämisellä päätään, sitä parempi. Pyrimme siihen, että kierrätys on samalla kuluttajalle mahdollisimman edullista.”
Rehti kuluttaja maksaa vapaamatkustajien renkaista
Vuonna 2017 Suomessa kerättiin talteen noin 54 940 tonnia erilaisten ajoneuvojen renkaita. Tuominen on erityisen tyytyväinen siihen, että kuluneen vuoden aikana keräystoiminta jatkui tasaisen nousujohteisena.
”Saimme kerättyä talteen noin 1 406 tonnia käytöstä poistuneita renkaita enemmän kuin vuosi sitten”, Tuominen sanoo.
Suomalaiset tunnetaan ahkerana pullonpalauttaja-kansana, mutta myös renkaiden kierrättäminen sujuu esimerkillisesti. Käytännössä jokainen Suomessa myyty rengas päätyy kierrätysjärjestelmään ja muuttuu erilaisiksi kierrätys- ja hyötykäyttötuotteiksi.
”Järjestelmä on kuluttajalle vaivaton, mutta samalla myös rengasala ymmärtää kierrätyksen merkityksen ympäristölle ja tekee töitä sen eteen.”
Osaltaan kierrätysmaksujen halpeneminen selittyy myös sillä, että kierrätettävät määrät kasvavat. Kierrätyshinnat voisivat olla nykyistäkin edullisempia, mutta verkossa tapahtuvan etämyynnin myötä Suomeen on rantautunut uutena ilmiönä kierrätysmaksujen välttely.
Ulkomailta renkaita myyvä yritys hyvin harvoin osallistuu suomalaisen kierrätysjärjestelmän kustannuksiin. Silti renkaat kerätään ja käsitellään Suomessa siinä missä muutkin.
”Kun yksi ei maksa, muut maksavat enemmän. Ajatteleva autoilija voikin kysyä renkaan myyjältä, miten hän kierrätyksen hoitaa”, Tuominen vinkkaa.
Kärkihanke ja renkaat edistävät kiertotaloutta
Suomen Rengaskierrätys tekee yhteistyötä sopimuskumppaninsa, kierrätysoperaattori Kuusakoski Oy:n kanssa, joka kerää ja käsittelee renkaat. Perinteisesti suurin osa rengasleikkeen hyötykäytöstä on tapahtunut maanrakennuksessa.”Rengasleike on hyvä lämmöneriste ja sen vedenläpäisykyky on hyvä. Se toimii hyvin, kun tarvitaan kevyttä maanrakennusmateriaalia.”
Vuoden 2018 alussa Suomessa tuli voimaan uusi maanrakennus-asetus MARA. Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvan asetuksen myötä rengasmateriaalin tapaisen jätteen käyttö maanrakennusaineena helpottuu entisestään. Ajatuksena on, että kiertotalouden toteuttamisesta tulisi entistä yksinkertaisempaa.
”Esimerkiksi renkaita ei missään nimessä ole tarkoitus vain haudata maahan. Niitä käyttämällä voidaan jättää yhä enemmän luonnon omaa neitseellistä kiviainesta rauhaan.”