Rengaskierrätyksen tiedotteet
Rengasrouhe tehostaa jätevesien puhdistusta
Käytetyistä autonrenkaista jalostettu rengasrouhe toimii mainiosti biosuodatus-materiaalina. Heinolan jätevedenpuhdistamolla toteutettu tutkimusprojekti osoitti, että rengasrouheen avulla jätevedestä saadaan poistettua tehokkaasti typpeä ja fosforia. Suomen Rengaskierrätys Oy selvittää rengasrouheen soveltuvuutta myös eri teollisuusaloilla syntyvien jätevesien puhdistukseen.
Rengasrouhe tarjoaa biofilmille laajan kasvualustan ja se pidättää jätevedestä merkittävästi etenkin fosforia materiaalin sisältämän raudan ansiosta. ”Rengasrouheesta ei ole todettu liukenevan haitallisia aineita veteen tai maaperään, mutta sen käyttö jätevedenpuhdistuksessa edellyttää ympäristölupaa”, Rengaskierrätyksen toimitusjohtaja Risto Tuominen taustoittaa kehityshanketta.
Vertailussa kolme eri rouhekokoa
Rengasrouheen soveltuvuutta biosuodattimen kantoaineeksi testattiin Heinolassa 2012–2013 kolmella eri rouhekoolla. Fosforinpoisto toimi vertailussa parhaiten isokokoisella rengasrouheella (50x50 mm tai 100x300 mm). Typenpoisto onnistui hieman tehokkaammin pienikokoisella rengasrouheella (15x15 mm), jolloin vaaditaan optimaaliset olosuhteet veden virtaukselle ja ilmastukselle. Ks. kaaviot liitteenä.
Tutkimusprojektista vastanneen Apila Group Oy:n mukaan tarvitaan lisäselvityksiä, jotta biosuodattimesta saadaan luotettava ja puhdistustuloksista pysyviä. ”Haluamme varmistaa, että hyötykäyttökohteita on useita, jotta rengasrouhetta voitaisiin hyödyntää riittävästi teollisessa mittakaavassa. Rengasrouheella on paljon potentiaalia, kunhan sitä uskalletaan käyttää”, asiantuntija Sanni Pisto rohkaisee.
Hyödyntämistavoite yhä haastavammaksi
Rengasrouhe näyttäisi toimivan hyvin ainakin ravinnepitoisten vesien puhdistuksessa. “Suovesien puhdistuskokeilu on jo käynnissä. Lisäksi olemme päättäneet testata teollisuuden vesien puhdistamista rengasrouheella. Muita mielenkiintoisia käyttökohteita voisivat olla maatalouden sekä turvetuotantoon ja metsänhoitoon liittyvien valumavesien puhdistaminen”, Risto Tuominen paljastaa.
Uusi asetus käytöstä poistettujen renkaiden erilliskeräyksestä ja hyödyntämisestä nostaa hyödyntämisvelvoitteen 90:stä 95 prosenttiin vuonna 2015. Suomen Rengaskierrätyksen hallinnoimassa järjestelmässä korkeampaan tavoitteeseen on päästy jo usean vuoden ajan. Renkaiden hyötykäyttö maanrakennuksessa ja kaatopaikkarakenteissa on kuitenkin vähenemässä, joten uusia hyötykäyttötapoja etsitään kuumeisesti.
Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Risto Tuominen, Suomen Rengaskierrätys Oy, puh. 040 717 7200
Asiantuntija Sanni Pisto, Apila Group Oy, puh. 045 230 6168
Heinolan tutkimusprojektin loppuraportti