Artikkeleita Renkaankierrätys-lehdessä
Innolla auton asialla
Alan vaikuttaja: Autotuojat ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio rakastaa niin vanhoja kuin uudempiakin autoja. Hän kertoo mieluummin, miksi suomalaisten autojen pitäisi olla uusia kuin sen, montako klassikkoa hänellä on tallissaan.
Kun harrastus on intohimoista, se voi johtaa erikoisiinkin tilanteisiin. Tero Kallion ystävät voivat tietää miehestä hyvinkin monenlaisia asioita, mutta hänen autotallinsa sisältö on salaisuus.
”Minulla on kymmenkunta harrasteautoa, mutta en ole kertonut tarkkaa määrää edes kavereilleni.”
Vuonna 2010 alkanut työ Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtajana sopiikin Kalliolle harvinaisen hyvin. Hän on ollut äärettömän kiinnostunut autoista viimeistään siitä lähtien, kun hän sai seitsenvuotislahjakseen Tekniikan Maailman vuosikerran.
”Kun olin yhdeksän, aloin ajaa kerran kahdessa viikossa polkupyörällä Lahteen ostamaan juuri ilmestyneen saksalaisen Auto Motor und Sport -lehden.”
Siinä sai polkea seitsemän kilometriä yhteen suuntaan. Kotiläksyt on luettu.
Autokantaa on saatava nuoremmaksi
Automyynnin airueena Kallio on puhunut kyllästymiseen asti suomalaisen autokannan nuorentamisen puolesta, sillä uudet autot ovat vanhoja turvallisempia ja saastuttavat vähemmän.
Kallio sanoo suoraan, että häntä ärsyttää pikavoittojen hakeminen ympäristökeskustelussa. Hänen mielestään autoista puhuttaessa keskitytään liian yksipuolisesti uusien, juuri rekisteröitävien autojen päästöihin. Sen sijaan pitäisi ymmärtää, että mitä uudempia autot keskimäärin ovat, sitä enemmän Suomen koko autokannan päästöt laskevat, Kallio sanoo.
”Ympäristö ja ilmasto eivät erottele uutta, tänä vuonna rekisteröityä autoa vanhemmasta. Koko kanta ratkaisee.”
Vielä on työtä tehtävänä. Suomalainen auto poistuu liikenteestä keskimäärin 21-vuotiaana.
”Jos keski-ikää saataisiin kolmekin vuotta alaspäin, sillä olisi jo suuri vaikutus.”
Tuontiauto vie alvit ulkomaille
Keväällä 2020 koronavirus romahdutti autokaupan. Vaikka henkilöauton käyttö pandemian aikana on lisääntynyt ja ihmiset ovat lomailleet autolla kotimaassa, autokauppa on korkeintaan hitaasti toipumassa. Kuluvana vuotena arvioidaan myytävän 103 000 autoa.
”Kaukana ollaan pandemiaa edeltäneestä noin 115–120 000 auton vuositasosta. Myynti on vähäistä, kun huomioidaan menossa oleva talouskasvu.”
Kallio näkee kaksi selvää syytä. Ensimmäinen niistä on kansainvälisesti tuotantoa riivaava pula puolijohteista, mikä on pidentänyt autotehtaiden toimitusaikoja. Samalla suomalaiset tuovat autoja hanakasti Saksasta ja Ruotsista. Se syö uusien autojen kysyntää, mutta kehityksessä on myös hyviä piirteitä. Saksan ja Ruotsin avokätisen tukijärjestelmän vuoksi ladattavien vaihtoautojen tarjonta on hyvä, ja ladattavat ovat alkaneet korvata aiemmin tuotuja, isoja dieselautoja.
”Tämäkään ei kumoa sitä, että kansantaloudelle, kotimaiselle autoalalle ja arvonlisäverotulolle käytettyjen tuonti on myrkkyä, olivatpa ne minkä päästötason autoja tahansa.”
Bensaa riittää vielä eläkkeelläkin
Liikenne sähköistyy, ja lataustolpat alkavat korvata bensapumppuja. Myös Kallion seuraava käyttöauto kulkee luultavasti sähköllä. Liikenteen kehitystä näköalapaikalta seuraava Kallio ei kuitenkaan ole klassikkojensa liikuntakyvystä huolissaan.
”Tänään ostettu uusi auto päätyy keskimäärin kierrätykseen vuonna 2042 – ja senkin jälkeen polttomoottorilla varustettuja autoja on vielä liikenteessä.”
Tero Kallio
Ammatti: Toimitusjohtaja, Autotuojat ja -teollisuus ry
Näin kierrätän: ”Kotona kierrätän muovit, metallit, lasit ja biojätteet. Työssäni olen ylläpitämässä ja kehittämässä autojen ja ajovoima-akkujen kierrätystä.”
Teksti ja kuva
Juho Paavola