Artikkeleita Renkaankierrätys-lehdessä
Keskustelu alkaa renkaista
Alan vaikuttaja: Liikenneturvan toimitusjohtaja Pasi Anteroinen haluaa, ettei yksikään ihminen kuole liikenteessä. Kova tavoite edellyttää taitavaa ja kohdennettua turvallisuusviestintää.
Harvinaisen kadehdittava. Niin voisi kuvailla Pasi Anteroisen tavallista aamua, sillä hänen ei juuri tarvitse kaivaa motivaatiota syttyäkseen töihin.
”Tehtävämme on vaikuttaa ihmisiin ja tehdä liikenteestä turvallisempaa. Työn tarkoitus motivoi minua”, Anteroinen sanoo.
Viime kesänä hän jatkoi edeltäjänsä Anna-Liisa Tarvaisen työtä Liikenneturvan toimitusjohtajana. Anteroisen ura liikenneturvassa alkoi harjoittelijana vuonna 2003. Kahvinkeiton ja valokopioinnin erityisvastuualueen jälkeen Anteroinen on toiminut Liikenneturvassa useissa erilaisissa tehtävissä, joissa kaikissa on yhdistynyt hänen lempiteemansa: miten kylmä tutkimustieto jalostetaan tunteisin vetoavaksi ja vaikuttavaksi viestinnäksi.
Kokonaisturvallisuus liikenteessä rakentuu muun muassa laille, infrastruktuurille ja turvallisuustekniikalle. Liikenneturvan osana on vaikuttaa kuljettajien käyttäytymiseen.
”Usein onnettomuushetkellä toteutuvien riskien tausta on paljon pitemmällä. Hyvä esimerkki ovat renkaat. Päätös niiden uusimisesta on tehty jo kauan ennen lähtöä.”
Renkailla kohti nollavisiota
Liikenneturvan tavoitteena on EU:n nollavisio. Se tarkoittaa, että vuonna 2050 liikenteessä ei kuolisi tai vammautuisi vakavasti yksikään ihminen. Välitavoitteena on liikennekuolemien puolittaminen vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Moni sanoo tavoitetta haihatteluksi, Anteroisen mielestä turhaan.
”Liikennekuolemat ovat meillä puolittuneet viimeisen 20 vuoden aikana. Norjassa vuotuisten liikennekuolemien määrä on painettu jo nyt tavoitettammekin pienemmäksi, joten miksi emme mekin voisi onnistua”, Anteroinen kysyy.
Se vaatii muun muassa erilaisten kohderyhmien tavoittamista. Tutkimukset osoittavat, että viidesosa ihmisistä toimii itsekkäästi liikenteessä. Heihin on vaikea vaikuttaa, mutta tavoittamalla viestinnällä heidän läheisiään, valistus voi purra myös heihin.
”Viestinnässä esimerkiksi rengas on hyvä sisäänheittotuote. Suomalaiselle miehelle voi olla vaikea puhua omista asenteista, mutta kun turvallisuuskeskustelu saadaan konkreettisella rengasasialla käyntiin, voidaan seuraavaksi ehkä puhua muustakin.”
Alkolukkoja ajokieltojen tilalle
Kuuluisat matalalla roikkuvat hedelmät on jo poimittu. Jäljellä olevat keinot vaativat yhä tarkennetumpia toimenpiteitä.
Tärkeitä ryhmiä liikennekuolemien vähentämisessä on kaksi, nuoret ja rattijuopot. Molempien onnettomuuksiin liittyvä yhteinen piirre on se, että onnettomuushetkessä tai sitä edeltäneissä tilanteissa ollaan harvoin yksin. Nuoret voidaan tavoittaa oikein kohdennetulla viestinnällä.
”Usein onnettomuuksiin liittyy ryhmäpaine. Jos nuori saadaan edes kerran ajattelemaan asiat ennakkoon läpi, ratkaisevalla hetkellä voi olla helpompaa sanoa ei.”
Rattijuoppojen vuoksi liikenteessä kuolee keskimäärin 40 henkilöä vuodessa. Usein asialla on uusija, eli henkilö, joka on saanut tuomion rattijuopumuksesta jo aikaisemmin.
Suuri syy on siinä, että lain soveltaminen on epäonnistunut, Anteroinen sanoo. On väärin, että lyhyt ajokielto on tekijälle edullisempi kuin alkolukko. Puhalluksen ennen
ajoa vaativa laite vähentää uusimisten määrää tehokkaasti ja myös helpottaa tärkeintä eli alkoholiongelman havaitsemista ja hoitoon ohjaamista.
”Nyt lyhyestä ajokiellosta ei tarvitse kertoa kenellekään, joten se on houkuttava vaihtoehto. Sen sijaan alkolukon saadakseen on juteltava lääkärin kanssa ja laite myös voidaan huomata. Alkolukosta pitäisi tehdä ajokieltoa houkuttavampi.”
Kuka?
Kuka: Pasi Anteroinen
Työ: Toimitusjohtaja, Liikenneturva
Näin kierrätän: Kotitalousjätteiden kierrättäjänä olen tunnollinen, ja omakotitalossahan on aina kierrätettävää. Annan itselleni arvosanan 9-. Hyötytavaroita voisi kierrättää enemmänkin, mutta kuten suksien hankita talvella osoitti, se ei ole aina ihan helppoa.
Teksti ja kuva: Juho Paavola