Artikkeleita Renkaankierrätys-lehdessä
Kiertokumi pitää kentät kimmoisina
Hyötykäyttö: Jalkapallon harrastajamäärien kasvaessa ja edustustason pelikausien pidentyessä helposti hoidettavia ja laatunsa tasaisena säilyttäviä keinonurmia tarvitaan lisää. Autonrenkaista valmistettu granulaatti auttaa tekemään pelaamisesta turvallista vähentämällä keinonurmen kitkaa ja lisäämällä jalkojen alle joustoa.
Suomalaisen jalkapallon perinteikkäimpiin seuroihin kuuluvan HJK:n pelaajat harjoittelevat seuran kotipyhättö Bolt-areenan nurmella. Olosuhdepäällikkö Antti-Jussi Väinölä nappaa Fiskarsin lumilapioon suuresta säkistä pientä kumirouhetta, granulaattia.
Tosin vain malliksi.
”Koneellahan kenttää hoidetaan, mutta se on juuri nyt Pajamäessä töissä. Halli pitää saada syksyksi käyttökuntoon”, Väinölä sanoo.
Bolt-areenan tekonurmella alkaa olla Suomelle suuri merkitys. Sen päällä Suomi kukisti vuonna 2019 Liechtensteinin ja varmisti paikkansa ensi kertaa jalkapallon EM-kisoihin. Bolt-areenalla pallo kiitää tekonurmella, tai jalkapallonurmella, kuten oikea termi kuuluu. Muovisen vihreän nurmen ohessa tärkeä osa kenttää on nurmen väliin ripoteltu, autonrenkaista jauhettu granulaatti. Se kasvattaa joustoa ja pienentää kitkaa.
”Kumirouhe toimii kentässä hyvin, ja se on muita materiaaleja huomattavasti edullisempaa”, Väinölä sanoo.
Kumirouhe mahdollistaa turvallisen pelaamisen
Moderneja jalkapallonurmia on rakennettu parisen kymmentä vuotta. Kentän perusrakenne on säilynyt, mutta samalla kenttärakenne on kehittynyt.
”Nykyisin lähes kaikki kentät rakennetaan uudella tekniikalla, jossa osa rengasmateriaalista hyödynnetään nurmen alle sijoitettavassa rakenteessa”, jalkapallonurmia valmistavan Unisportin toimialajohtaja Hannu Salmenautio kertoo.
”Kun osa kumista käytetään kentän rakenteessa, saadaan aikaan sama jousto, mutta kentän päälle laitettavaa granulaattia tarvitaan vain puolet aiemmasta. Silloin granulaatin hallinta helpottuu”, Salmenautio sanoo.
Kaikki kansallisen tason kentät rakennetaan kansainvälisen jalkapalloliitto Fifan tarkkojen määräysten mukaan. Kentän on mahdollistettava turvallinen pelaaminen.
Fifa testaa jalkapallonurmet vuosittain
Jalkapallonurmella on monta elämää. Bolt-areenan kaltaiset kansainvälisen ja kansallisen edustustason nurmet Fifa testaa vuosittain. Fifan vaatimusten mukaisena jalkapallonurmi kestää nelisen vuotta.
”Sen jälkeen nurmi on vielä mitä parhaimmassa kunnossa juniorien ja harrastajien käyttöön. Bolt-areenan nurmen omistaa Helsingin kaupunki, ja suunnittelemme yhdessä kaupungin kanssa nurmen jatkokäytön”, Väinölä kertoo.
Suomessa hiekkakenttiä on päällystetty viime vuosina keinonurmilla paljon. Vielä hiekkakenttiä kuitenkin löytyy, minkä ansiosta kierrätysnurmelle on löytynyt ottajia. Juniori- ja harrastekäytössä vanha edustustason nurmi kestää vielä yli kymmenen vuotta.
”Tärkeää myös on se, että lapsilla ja nuorilla on hyvät olosuhteet. Ei voi ajatella, että kyllä se hiekkakenttä tai joku muu kelpaa. Meillä pitää olla olosuhteet, joissa niin harrastelijat kuin kilpapelaajatkin pystyvät hyvin harjoittelemaan”, Väinölä näkee.
Suomen vahvistuvalle jalkapallokulttuurille on luotu pohjaa läpi vuosikymmenten. Tärkeässä osassa ovat parantuneet olosuhteet. Yhdessä kasvavan menestyksen kanssa toimivat ja miellyttävät harrastusympäristöt saavat yhä useamman innostumaan.
Jalkapalloa harrastaa Suomessa noin 130 000 rekisteröityä pelaajaa. Vuosittain Suomessa rakennetaan noin 20–25 jalkapallokenttää. Käytännössä jokainen toteutetaan keinonurmella.
”Myös yhä useampi Veikkausliigan seura suunnittelee luonnonnurmen korvaamista jalkapallonurmella”, Väinölä kertoo.
Urheilullinen menestys asettaa olosuhteille uusia vaatimuksia. Sitä mukaa kun suomalaisseurat etenevät europeleissä korkeammalle, pelikaudet alkavat ulottua ympäri kalenterivuoden.
”On muistettava, että olemme täällä pohjolassa. Se on suunnittelun pohjana, kun mietitään, miten rakennetaan olosuhteet, joissa voidaan takuuvarmasti pelata ja harjoitella ympäri vuoden. ”
Edullinen materiaali on helppo huoltaa
Kentän kunnossapito onnistuu parhaiten tekonurmella. Kumirouheella puolestaan on jalkapallokentässä paljon etuja, Suomen Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen sanoo.
”Me emme ota kantaa siihen, mitä materiaalia kentässä käytetään, kunhan se täyttää Fifan vaatimukset eli tekee pelaamisesta sujuvaa ja turvallista. Toistaiseksi kumirouhe on ollut toimivin ja myös verrattain edullisin materiaali”, Auvinen sanoo.
Aivan ongelmaton granulaatti ei kuitenkaan ole. Jokainen jalkapalloa pelannut tai peliä perheen junioreiden kautta tarkkaillut tietää hyvin, että kumirouhe leviää kentiltä pois. Yhdessä mikromuovikeskustelun kanssa tämä on saattanut kumirouheen tarpeettoman huonoon valoon, sillä pelin näkökulmasta granulaatti on hyvä, Väinölä sanoo.
”Pelaajien käytöksen muuttaminen esimerkiksi kumirouheen harjaamiseksi on hieman hankalaa, mutta rakenteiden ja huoltotoimenpiteiden avulla ongelmaa voidaan torjua helposti ja tehokkaasti”, Väinölä sanoo.
Älykäs käyttö pitää granulaatin kentällä
Suurin osa granulaatista liikkuu talviajan lumenaurauksen mukana. Esimerkiksi Bolt-areenan vieressä sijaitsevalla Saharan harjoituskentällä katsomot peitetään talveksi pressulla.
”Lumi aurataan pressun päälle. Kun lumi keväällä sulaa, saamme helposti kerättyä kaiken granulaatin talteen ja käytettyä uudelleen”, Väinölä kertoo.
Samalla kun seurat etsivät tapoja hallita granulaattia yhä paremmin, kenttävalmistajat etsivät korvaavia tuotteita granulaatin tilalle. Toistaiseksi esimerkiksi oliivinsiemeniin ja puulastuihin perustuvat tuotteet ovat osoittautuneet granulaattia hintavammiksi ja epävakaammiksi. Kehitystyö on kuitenkin välttämätöntä, Unisportin Hannu Salmenautio sanoo. EU-tasolla kenttien rakentamiseen on lähivuosina luvassa muutoksia.
”Kentille on joko kyettävä luomaan suljettu järjestelmä, joka ei päästä rouhetta ulos tai sitten siirtymäajan jälkeen granulaattia on korvattava muilla aineilla”, Salmenautio kertoo.
Jalkapalloliitossa asia nähdään pragmaattisesti. Tärkeää on, että hyvälaatuisia kenttiä on mahdollisimman paljon. Harrastajamäärien kasvaminen edellyttää rahojen tehokasta käyttöä. Siihen tasaisesti saatava ja edullinen kierrätyskumi on ollut hyvä.
”Suurella kenttien määrällä on suuri arvo kilpaurheilun ohessa myös suurelle harrastajamäärälle ja sitä kautta kansanterveydelle. On hyvä kysymys, mitä harrastusolosuhteille tapahtuu, mikäli kenttien rakentamisesta tulee huomattavasti nykyistä kalliimpaa”, Auvinen sanoo.
Suomalaista rouhetta suomalaisille kentille
Pitkään jalkapallonurmissa on oltu ulkomailta tuodun granulaatin varassa.
”Omaa granulaattituotantoa Suomessa ei ole ollut”, Rengaskierrätyksen toimitusjohtaja Risto Tuominen kertoo.
Tilanne on muuttumassa pian. Suomen Rengaskierrätys Oy on rakentamassa Lopelle uutta kiertotalouslaitosta, joka tuottaa yhä jalostetumpia uusiomateriaaleja kumiteollisuuden tarpeisiin. Tuotantosuunnitelmiin kuuluu myös kotimaisen granulaatin valmistus.
”Kiertotalousnäkökulmasta on tärkeää, että uusiomateriaalit valmistetaan ja käytetään mahdollisimman lähellä.”
Samalla aletaan suunnitella kenttien jatkokäyttöä. Toistaiseksi Suomessa on riittänyt hiekkakenttiä, joille edustustason jalkapallonurmet on voitu kierrättää.
”Ennen pitkää vanhoja nurmia ja niissä hyödynnettyä granulaattia on alettava kierrättää myös uusiomateriaaleiksi. Aiomme yhdessä alan tuottajien ja kentistä vastaavien tahojen kanssa tutkia, miten kertaalleen kierrätetty materiaali kyetään hyödyntämään uudelleen.”