Autonrenkaat muuttuvat Lopella kohta kumisaappaiksi

Suomen Rengaskierrätys Oy hankkii tontin Lopen Silmänkannon yritysalueelta. Tontille rakennettavassa modernissa tuotantolaitoksessa valmistetaan paikallisesti uusioraaka-ainetta kiertotalouden käyttöön

Tulevaisuudessa käytöstä poistetut autonrenkaat muuttuvat Lopella korkealaatuiseksi kiertotalouden raaka-aineeksi. Suomen Rengaskierrätys Oy ja Lopen kunta allekirjoittivat sopimuksen teollisuustontista Lopen Silmänkannon yritysalueella torstaina 4.2.2021.
”Tuotantolaitos keskeisellä paikalla Suomea mahdollistaa uusioraaka-aineen tuottamisen paikallisesti, jolloin myös kuljetuksista syntyvät turhat päästöt jäävät pois”, Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen sanoo.
Suomen Rengaskierrätys on vuonna 1995 perustettu tuottajayhteisö. Se huolehtii jäsentensä eli rengasalan valmistajien ja maahantuojien kanssa käytettyjen autonrenkaiden keräämisestä ja kierrättämisestä ympäristölain vaatimalla tavalla. Jo vuosia renkaiden kierrätysaste Suomessa on ollut lähes sata prosenttia. Järjestelmä on kuluttajalle edullinen ja vaivaton.
”Näemme kuitenkin, että määrän ohessa Suomen on näytettävä entistä vahvemmin esimerkkiä myös laadussa. EU-vaatimukset edellyttävät yhä tehokkaampaa materiaalien hyötykäyttöä, ja tuleva tuotantolaitos on siihen vastaus”, Tuominen sanoo.
 
Iso tontti mahdollistaa kasvun 
Tuotantolaitosta aletaan rakentaa Lopen Silmänkannon alueelle tämän vuoden aikana. Tontti on kooltaan noin 3,58 hehtaaria. Tontin kauppahinta on 340.100 euroa.
”Tontin hankinnassa on alusta asti mukana ajatus siitä, että tulevaisuudessa uusiokumista valmistettaviin tuotteisiin tarvittavan materiaalin kysyntä kasvaa. Kapasiteettia on mahdollista lisätä myöhemmin”, Tuominen kertoo.
Rengasmateriaali tuotantolaitokseen tulee ympäri Suomen kerätyistä käytöstä poistetuista autonrenkaista. Lopella ne jaotellaan ja jalostetaan kumiteollisuuden tarvitsemaksi hienojakoiseksi jauheeksi tai granulaatiksi. Noin 4000 neliömetrin tuotantolaitos voi tuottaa uusioraaka-ainetta vaikkapa kumisaappaisiin, jääkiekkoihin tai juoksuratoihin.
”Etsimme yhteistyökumppaneita teollisuudesta, joiden kanssa kykenemme luomaan uusiotuotteita ja niille käyttömahdollisuuksia”, Tuominen sanoo.
 
Kiertotalous tarvitsee kuntia ja yrityksiä
Toistaiseksi Suomesta on puuttunut kumiteollisuuden uusioraaka-ainetta tuottava laitos. Tuomisen mukaan keskeinen sijainti oli merkittävä tekijä sijoittumisessa Lopelle.
”Kun Lopelta vetää harpilla ympyrän, on 200 kilometrin sisällä suuri osa Suomen väestöstä. Niin maantie- kuin rautatieyhteydetkin ovat hyvät ja tärkeimmät satamat lähellä”, Tuominen perustelee.
Hän kiittelee Lopen kunnan halukkuutta nähdä uudenlaisen tuotantolaitoksen arvo. Jotta kiertotalous saa Suomessa kunnolla vauhtia ja muuttuu kehityshankkeesta arjen valtavirraksi, tarvitaan yhä enemmän yritys- ja kuntatason yhteistyötä, Tuominen näkee. Alkuvaiheessa tuotantolaitos työllistää kymmenkunta kierrätysalan ammattilaista.
Lopen kunnanjohtaja Mikko Salmelan mukaan uudet teollisuusinvestoinnit ovat pienelle kunnalle merkittäviä. 
”Näemme vahvan panostuksen kiertotalouden kehittämiseen myönteisenä asiana. Toivomme, että valmistuttuaan tuotantolaitos toimii päänavaajana ja innostaa myös muita kiertotalouden yrityksiä investoimaan Silmänkannon alueelle,” Salmela kertoo. 

Palaa otsikoihin