Rengaskierrätyksen tiedotteet
Uusi Suomen ennätys renkaiden kierrättämisessä
Suomen Rengaskierrätys keräsi viime vuonna ennätysmäärän 65 000 tonnia renkaita hyötykäyttöä varten. Kasvaneen keräysmäärän taustalla näyttävät vaikuttavan muun muassa koronan myötä yleistynyt oman auton käyttö sekä sähkö- ja hybridiautojen yleistyminen. Jo lähivuosina renkaista päästään jalostamaan yhä parempaa uusiokumia Lopelle nousevassa kiertotalouslaitoksessa.
Suomen Rengaskierrätys keräsi vuonna 2021 enemmän renkaita kuin koskaan aikaisemmin. Ennätysvuonna 2021 Rengaskierrätyksen keräysjärjestelmään tarttui peräti 65 000 tonnia renkaita. Määrä sisältää eri kokoisia renkaita aina kevyistä polkupyörän renkaista valtaviin työkoneiden renkaisiin, mutta keskimääräiseksi henkilöauton renkaaksi muunnettuna määrä merkitsisi noin 8 125 000 rengasta.
Keräysmäärien kasvussa on alkanut näkyä myös koronaviruksen vaikutus ihmisten käyttäytymiseen, Suomen Rengaskierrätys Oy:n toimitusjohtaja Risto Tuominen arvelee.
”Pandemian aikana yksityisautoilun suosio on kasvanut selvästi, mikä puolestaan on jo alkanut näkyä renkaiden tavallista nopeampana uusintatarpeena. Käytettyjä autoja tuotu Suomeen paljon, ja niissä renkaat ovat olleet usein valmiiksi kuluneet. Raskaan liikenteen puolella tavaraliikenne on kulkenut hyvin, mikä näkyy renkaiden kulumisena”, Tuominen miettii.
Suomen Rengaskierrätys Oy on ainoa Suomessa hyväksytty rengasalan tuottajayhteisö. Se vastaa jäsentensä eli rengasalan toimittajien ja tuottajien puolesta renkaiden kierrättämisestä ja hyötykäytöstä.
”Keräysjärjestelmä toimii sujuvasti ja saamme käytännössä jokaisen markkinoille tulevan renkaan kerättyä hyötykäyttöön.”
Sähköautot kuluttavat rengasta
Ennätyksellisen keräysmäärän taustalla saattaa jo näkyä myös autokannan uudistuminen ja uusien käyttövoimien, erityisesti sähkö- ja hybridiautojen vyöry markkinoille ja liikenteeseen. Viime vuonna Suomessa myydyistä autoista jo kolmasosa oli sähköautoja ja tai ladattavia hybridejä.
”Sähköautoissa mutta myös ladattavissa hybrideissä on tehoa ja erityisesti vääntöä enemmän kuin bensa-autoissa. Kun vääntö on käytössä koko ajan, ajotapa saattaa muuttua reippaammaksi, mikä puolestaan kuluttaa renkaita, Tuominen sanoo.
Viimeisten viiden vuoden aikana täyssähköautojen määrä Suomessa on 16-kertaistunut ja lataushybridien määrä 13-kertaistunut. On arvioitu, että sähköauton alla perinteiset renkaat kuluisivat 30 prosenttia tavallista nopeammin.
Fossiilittoman liikenteen työryhmän mukaan Suomessa pitäisi jo vuonna 2030 ajaa 700 000 sähköautoa, eli nykyiseen autokantaan suhteutettuna joka neljäs auto kulkisi tuolloin sähköllä.
”Riippumatta siitä toteutuuko tavoite täysin, sähköautojen, liikenteen ja esimerkiksi kuljetusten määrä kasvaa merkittävästi ja näyttääkin todennäköiseltä, että teemme uusia keräysennätyksiä myös lähivuosina.”
Oman kiertotalouslaitoksen rakentaminen alkaa keväällä
Edellinen ennätys 61 500 tonnia oli vuodelta 2019. Yhtä tärkeää kuin itse keräysmäärä on se, että Suomessa jokainen kerätty rengas hyötykäytetään.
”Teemme jatkuvasti töitä sen eteen, että saisimme käsiteltyä rengasmateriaalista yhä korkeamman jalostusarvon uusioraaka-aineita suomalaisen kiertotalouden tarpeisiin.”
Suomen Rengaskierrätyksen Lopelle nousevan kiertotalouslaitoksen rakennustyöt etenevät suunnitelmien mukaan. Rengaskierrätys ja Lopen kunta allekirjoittivat keväällä 2021 kauppakirjat kolmen ja puolen hehtaarin tontista Silmänkannon teollisuusalueella.
”Olemme nyt aloittamassa tontin maanrakennustöitä. Kun lumet sulavat, alamme tehdä perustuksia, jonka jälkeen rakennustyöt pääsevät kunnolla vauhtiin”, Tuominen sanoo.
Kiertotalouslaitoksen pääurakoitsijana toimii suomalainen rakennuskonserni Jatke. Rengasmateriaalin käsittelyyn tarvittavan laitteiston on valmistanut tanskalainen Eldan. Alkuvaiheessa laitos kykenee käsittelemään noin 20 000 tonnia renkaita.
”Kiertotalouslaitos on merkittävä askel renkaiden kierrätykselle, sillä perinteisen rengasleikkeen lisäksi laitos tuottaa myös hienojakoisempaa granulaattia, jota puolestaan voidaan käsitellä neitseellistä kumia korvaavaksi uusiomateriaaliksi kumiteollisuuden tarpeisiin.”